Teekkarikylästäkö jälleen kisakylä? Laura Koskenrouta Helsinki hakee mahdollisesti vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen isännyyttä Lontoon vetäydyttyä tehtävästä. Suomen Urheiluliitto SUL lähestyi TKY:tä helmikuun alussa ja tiedusteli mahdollisuutta käyttää teekkarikylää kisakylänä. Näin on toimittu aina, kun Helsingissä on järjestetty kansainvälisiä suuren mittakaavan urheilukisoja, viimeksi 1994. Asia on parhaillaan TKY:n edustajiston käsiteltävänä.

Otaniemi on monessa suhteessa erittäin soveltuva kisakyläksi. Sen sijainti ja kulkuyhteydet ovat erinomaiset, ja Otahalli urheilukenttineen tarjoavat atleeteille hyvät harjoitusmahdollisuudet.

Lisäksi kylä on helppo rajata ja eristää, joka on välttämätöntä urheilijoiden turvallisuuden takaamiseksi. Tietoliikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri ovat valmiina. Kaunis luonto ja upea arkkitehtuuri ovat aina plussaa. Suurin epäkohta on tilanpuute: 3000 urheilijan majoittaminen kylään tällaisenaan ei onnistu.

Tilapulasta kärsitään Otaniemessä muutenkin. Opiskelijamäärä ja sen myötä opiskelija-asuntojen tarve kasvavat jatkuvasti. Tällä hetkellä poikamieskylässä asuu noin 850 teekkaria ja jonossa on sata lisää. Kaikille halukkaille alayhdistyksillekään ei ole pystytty tarjoamaan sopivia toimitiloja.

Opiskelija-asuntojen huutava tarve on tiedostettu ja niiden lisärakentaminen on ollut TKY:llä työn alla jo jonkin aikaa. Otaniemessä on onneksi vielä rakentamattomia tontteja, joille teekkarikylää on mahdollista laajentaa. Lähinnä kyseessä on Jämeräntaival 2 eli nykyinen Smökin parkkipaikka sekä ns. Itäranta, Otakallion ja Otahallin välinen alue. Espoon kaupungin ja tontit omistavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa on jo päästy yhteisymmärrykseen siitä, että näille kaavoitetaan nimenomaan opiskelija-asuntoja.

Ennen kuin peruskiviä päästään muuraamaan, täytyy käydä läpi normaalit kaavoituksen hallinnolliset käsittelyvaiheet, jotka voivat olla hyvinkin monimutkaisia ja aikaa vieviä. Smökin parkkipaikan asemakaavaa ei ole vahvistettu ja Itärannan rakentaminen vaatii asemakaavan muutoksen.

Normaalisti tällaiset prosessit vievät noin 1-2 vuotta hakemuksen jättämisestä. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavateknikko Ali Karjalaisen mukaan esimerkiksi asemakaavan muuttaminen on mahdollista puristaa 8-9 kuukauteen edellyttäen, että se ei herätä vastustusta. Jos kisakylähankkeeseen lähdetään ja Helsinki saa kisat, rakentamisen pitäisi alkaa kesällä 2003 eli aikataulu on erittäin tiukka.

TKY:n puheenjohtaja Aki Silvennoisen mielestä hankkeeseen ryhtyminen olisi ylioppilaskunnan jäsenistön edun mukaista.

- TKY:n tärkein tehtävä on palvella jäsenistöään, ja primaarisyy lähteä mukaan hankkeeseen olisi juuri lisäasuntojen saaminen teekkareille. Lisäksi nykyisiä asuntoja voitaisiin samassa yhteydessä remontoida.

Teekkarikylässä on tätä nykyä lattianeliömetrejä noin 40 000 ja sen laajentaminen toisi noin 15 000 neliötä lisää. Silvennoinen luonnehti SUL:n tarjousta "hopeatarjottimella ojennetuksi lahjaksi", joka laittaisi monet palapelin palat kohdalleen.

- SUL tarvitsee laajan ja edustavan kisakylän, TKY puolestaan haluaa tarjota lisää asuntoja jäsenilleen.

Kisakylähankkeen myötä molemmat osapuolet saisivat haluamansa ja vieläpä nopeammin kuin ilman hanketta olisi mahdollista. Espoo seisoo hankkeessa Helsingin rinnalla, joten hankkeen toteutuessa myös kaupungin intresseissä olisi nopeuttaa Otaniemen kaavoituksen etenemistä ja kylän laajentamista.

Uusien asuntojen lisäksi teekkarit saisivat lisää tiloja alayhdistystoimintaan ja kisakylän vuokratulot voitaisiin myös ohjata jäsenistön hyväksi ja kampusalueen kehittämiseen.

Kolikolla on valitettavasti myös kääntöpuolensa. Jos teekkarikylästä tulee kisakylä, käytännössä kaikki Jämeräntaipaleen asunnot pitäisi tyhjentää noin kuukaudeksi ja asukkaiden pitäisi löytää katto päänsä päälle muualta.

Silvennoinen myöntää, että olisi ikävää joutua pompottelemaan liki tuhatta ihmistä, mutta pitää silti hankkeesta saatavia kokonaisetuja suurempina kuin sen aiheuttamia haittoja.

- Täytyy katsoa nenäänsä kauemmaksi. Meillä on hyvä sauma saada nopeasti suuri määrä asuntoja teekkareiden käyttöön seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Mielestäni tällainen tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi ja sen eteen voi jo tehdä jonkinnäköisiä uhrauksiakin. Samalla tavalla me saamme niittää sitä, mitä meitä edeltävät teekkarisukupolvet ovat kylväneet.

Edustajisto oli kaiken kaikkiaan hankkeen kannalla, mutta kaksi edaattoria, Väärien Teekkareiden Satu Kuusiola ja Alayhdistysliiton Jani Patokallio jättivät kisakyläesityksestä eriävän mielipiteensä. Heidän mielestään edustajisto ei ottanut asukkaita ja heidän oikeuksiaan tarpeeksi huomioon.

Satu Kuusiola korosti, että hän ei vastusta itse hanketta, vaan asukkaiden huonoa kohtelua.

- Onko oikein, että 850 asukasta joutuu hankkeen maksumiehiksi, kun siitä kuitenkin hyötyy suuri määrä teekkareita?

Kuusiolan mielestä TKY:n pitäisi järjestää sijaismajoitus kisojen ajaksi tai ainakin sitoutua jo tässä vaiheessa korvaamaan kyläläisille muutosta aiheutuvat kustannukset.

- Minusta taloudellinen riski kisoista on kaatumassa asukkaiden päälle. Rahallista kompensaatiota ei luvata sillä verukkeella, että kisoista saatujen voittojen määrää ei tiedetä etukäteen. Mielestäni kisoista ei saa aiheutua asukkaille taloudellista haittaa.

Silvennoinen muistuttaa, että poikamieskylän vuokrasopimuksessa on pykälä, jonka nojalla TKY voi ottaa asunnon kesällä kuukaudeksi "muuhun käyttöön". Kisakyläksi vuokraaminen on eksplisiittisesti sopimuksessa mainittu. Näin ollen ylioppilaskunnalla ei ole suoranaista kompensaatiovelvollisuutta.

TKY ei silti halua jättää jäseniään pulaan, vaan yrittää parhaansa mukaan edesauttaa asioiden kivutonta sujumista. Silvennoisen mielestä tässä vaiheessa on silti liian aikaista alkaa puhua täsmällisistä rahamääristä tms., koska "suuret linjat on päätettävä ensin". Hän kuitenkin luottaa teekkarien venyvyyteen ja hyväntahtoisuuteen kisojen suhteen, mikäli ne Helsinkiin saadaan.

- Uskon, että teekkareilta löytyy laajaa näkemystä siitä, mitkä asiat ovat kokonaisuuden kannalta hyviä.

Polyteekkari tavoitti SUL:n puheenjohtajan Ilkka Kanervan Wienistä International Association of Athletics Federationin (IAAF) kokouksesta, jossa SUL jätti sitovan hakemuksen kisaisännyydestään. Keskustelu Otaniemessä kisojen tiimoilta siis jatkuu. IAAF päättää asiasta 15.4 Nairobissa.