Tätä on hieman arveluttavaa sanoa opiskelijalehdessä, mutta teekkareiden toimeentulotilanne näyttää kohtalaisen hyvältä. Tammikuun viimeisenä päivänä julkaistun opiskelijoiden toimeentulotutkimuksen mukaan teknillis-tieteellisen alan yliopisto-opiskelijoiden käytettävissä oleva rahamäärä oli lokakuussa 2003 tehdyn kyselyn mukaan keskimäärin 800 euroa kuukaudessa. Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskitulo oli 680 euroa kuussa.

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Taru Berndtsonin tekemän tutkimuksen mukaan hieman yli puolet opiskelijoista käy töissä lukukauden aikana. Pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden työssäkäynti on kuitenkin selvästi muuta maata yleisempää, sillä pk-seudun päätoimisista opiskelijoista peräti 67 % kävi töissä lukuvuoden aikana. Teknis-tieteellisen alan opiskelijat ovat muita paremmassa asemassa, sillä työtätekevistä teekkareista kaksi kolmesta oli päässyt koulutusta vastaaviin töihin keskiarvon ollessa noin 50 prosenttia.

TKK:lta lokakuussa 2003 tehtyyn kyselyyn osallistui 203 opiskelijaa. Tuolloin kaikista teekkareista 31 % ei nostanut lainkaan opintotukea korkeiden tulojen (tai liian alhaisten opintotuen tulorajojen) takia.

Töissä käytiin sekä toimeentulon että työkokemuksen hankkimisen vuoksi. Työssäkäyvistä yliopisto-opiskelijoista puolet koki työnteon haittaavan opiskelua. Ikävin tilanne on kuitenkin niillä opiskelijoilla, jotka eivät saa vanhemmiltaan taloudellista tukea (mediaani 100 e/kk) tai joilla sairaus estää lisätulojen hankkimisen. Kaikista opiskelijoista noin 40 % on nostanut opintolainaa. Tutkimuksen mukaan lainaa ei haluta nostaa elämiseen, mutta sillä rahoitetaan usein suurempia yksittäisiä hankintoja tai ulkomailla opiskelua.

Valitettavasti osa tutkimuksessa esitettyjen kysymysten vastauksista jäi ilmeisesti vain Kelan omaan tietoon. Olisi ollut kiinnostavaa tietää, mikä opintotuen riittävä taso olisi vastaajien mielestä ollut ja kuinka suuri osa opintotuesta saisi opiskelijoiden mielestä olla lainaa. Miksiköhän näitä vastauksia ei julkaistu?

Toimeentulotutkimuksen julkaisutilaisuudessa kuultiin mielenkiintoinen episodi, kun Kelan erikoistutkija Ulla Hämäläinen kehotti opiskelijoita suhtautumaan opintolainaan nykyistä myönteisemmin. Hämäläisen mielestä opiskelijoiden pitäisi nähdä opiskelu investointina tulevaisuuteen, mihin myös opiskelijoiden itsensä pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Hämäläisen mukaan nykynuorten tulevaisuuden näkymät eivät ole läheskään niin epävarmoja, kuin mitä opiskelijat itse tuntuvat kuvittelevan.

Nämä kommentit saivat varsinkin HYY:n humanistit takajaloilleen. He muun muassa epäilivät, että ekonomi Hämäläisellä saattaisi olla lievästi sanottuna turhan ruusuinen kuva esimerkiksi humanistien valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä ja palkkauksesta.

Lopulta tunnelma kuitenkin keveni, kun Taru Berndtson aloitti lauseensa sanomalla, että ”minä luulen, että te raivostutte tästäkin, mutta en minä usko, että tuhannen euron opintolaina ketään aivan perikatoon veisi”.