Polyteekkari

Viime kesänä nousivat opiskelijoiden niskakarvat pystyyn. Syynä oli keskustelu korkeakoulujen lukukausimaksuista. Tähän asti olemme saaneet nauttia ilmaisesta, korkealaatuisesta koulutuksesta. Jatkossa tämä ei ole niin varmaa, sillä Tanskassa ja Ruotsissa puuhataan jo yliopistolain uudistuksen parissa. Näissä Pohjoismaissa ollaan ottamassa käyttöön opintomaksua EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Samaa harkitaan myös Suomeen.

Osaksi lukukausimaksujen puolesta puhumista kyydittää Erasmus-Mundus -ohjelma, johon muun muassa automaatio- ja systeemitekniikan SpaceMasters-ohjelma hyväksyttiin muutama viikko sitten. Tämä EU:n rahoittama ohjelma tarjoaa kehitysmaista tuleville opiskelijoille kuukausittaisen 1600 euron stipendin. Tämän lisäksi hän saa vuodessa ylimääräisen 5000 euroa, joka olisi tarkoitus käyttää opetuskulujen kattamiseen. Suomessa on kuitenkin laitonta ottaa perusopetuksesta maksua, joten Suomeen EU:n ulkopuolelta tuleville jäisi koko 5000 euroa omaan käyttöön. Samassa ohjelmassa oleva suomalainen opiskelija taas saisi ainoastaan Erasmus-stipendin, joka TKK:lla on lukukaudessa 1010 euroa.

Useiden yliopistojen rehtorit ovat ottaneet kantaa lukukausimaksuihin, useimmat niiden puolesta. Ylioppilaskunnat taas vastustavat niitä. Vaikka lukukausimaksut aluksi kohdistuisivatkin vain EU:n ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin, ei ole mahdotonta, että ennen pitkää myös suomalaiset opiskelijat joutuisivat maksamaan koulutuksestaan. Mikä sitten olisi oikea hinta? Kuka tai mikä on oikea taho määrittämään suomalaisen opetuksen hinnan? Lukukausimaksun suuruus vaikuttaisi myös suoraan koulun imagoon. Liian alhainen hinta karkottaisi huipputason opiskelijat, koska kaikkihan tietävät, ettei halvalla saa hyvää. Toisaalta liian korkea maksu karkottaa jo itsessään opiskelijoita. Kuka tulisi Suomeen opiskelemaan, mikäli täälläkin perittäisiin lukukausimaksuja?

Myös opetuksen laatu vaikuttaa maksullisuuteen. Opiskelijoilla on oikeus vaatia entistä laadukkaampaa opetusta, mikäli he joutuvat maksamaan siitä. Miten yliopistoilla riittää resursseja opiskelijoiden vaatimusten täyttämiseen?

Suomessakin opetus on aikoinaan ollut maksullista. Muun muassa tentteihin osallistumisesta joutui maksamaan. Kuitenkin tämän hetkisen lain mukaan pitää opetuksen olla ilmaista. Oletettavissa on, että muutaman vuosikymmenen jälkeen kumotaan nyt tehtävä päätös. Jokainen sukupolvi tekee toki ratkaisut omista näkökannoistaan käsin, mutta onko tässä mitään järkeä?




	Päätösten tekoa, päätösten tekoa... TKY:n hallituksen kv-asioiden vastaava Susanna Nordstén Viime kesänä nousivat opiskelijoiden niskakarvat pystyyn. Syynä oli keskustelu korkeakoulujen lukukausimaksuista. Tähän asti olemme saaneet nauttia ilmaisesta, korkealaatuisesta koulutuksesta. Jatkossa tämä ei ole niin varmaa, sillä Tanskassa ja Ruotsissa puuhataan jo yliopistolain uudistuksen parissa. Näissä Pohjoismaissa ollaan ottamassa käyttöön opintomaksua EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Samaa harkitaan myös Suomeen. Osaksi lukukausimaksujen puolesta puhumista kyydittää Erasmus-Mundus -ohjelma, johon muun muassa automaatio- ja systeemitekniikan SpaceMasters-ohjelma hyväksyttiin muutama viikko sitten. Tämä EU:n rahoittama ohjelma tarjoaa kehitysmaista tuleville opiskelijoille kuukausittaisen 1600 euron stipendin. Tämän lisäksi hän saa vuodessa ylimääräisen 5000 euroa, joka olisi tarkoitus käyttää opetuskulujen kattamiseen. Suomessa on kuitenkin laitonta ottaa perusopetuksesta maksua, joten Suomeen EU:n ulkopuolelta tuleville jäisi koko 5000 euroa omaan käyttöön. Samassa ohjelmassa oleva suomalainen opiskelija taas saisi ainoastaan Erasmus-stipendin, joka TKK:lla on lukukaudessa 1010 euroa. Useiden yliopistojen rehtorit ovat ottaneet kantaa lukukausimaksuihin, useimmat niiden puolesta. Ylioppilaskunnat taas vastustavat niitä. Vaikka lukukausimaksut aluksi kohdistuisivatkin vain EU:n ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin, ei ole mahdotonta, että ennen pitkää myös suomalaiset opiskelijat joutuisivat maksamaan koulutuksestaan. Mikä sitten olisi oikea hinta? Kuka tai mikä on oikea taho määrittämään suomalaisen opetuksen hinnan? Lukukausimaksun suuruus vaikuttaisi myös suoraan koulun imagoon. Liian alhainen hinta karkottaisi huipputason opiskelijat, koska kaikkihan tietävät, ettei halvalla saa hyvää. Toisaalta liian korkea maksu karkottaa jo itsessään opiskelijoita. Kuka tulisi Suomeen opiskelemaan, mikäli täälläkin perittäisiin lukukausimaksuja? Myös opetuksen laatu vaikuttaa maksullisuuteen. Opiskelijoilla on oikeus vaatia entistä laadukkaampaa opetusta, mikäli he joutuvat maksamaan siitä. Miten yliopistoilla riittää resursseja opiskelijoiden vaatimusten täyttämiseen? Suomessakin opetus on aikoinaan ollut maksullista. Muun muassa tentteihin osallistumisesta joutui maksamaan. Kuitenkin tämän hetkisen lain mukaan pitää opetuksen olla ilmaista. Oletettavissa on, että muutaman vuosikymmenen jälkeen kumotaan nyt tehtävä päätös. Jokainen sukupolvi tekee toki ratkaisut omista näkökannoistaan käsin, mutta onko tässä mitään järkeä?