Pyöriikö tuotantotaloudenosaston käytävillä itsetietoisia nuoria, jotka ajattelevat isona olevansa Jorma Olliloita tai Sinikka Saloja? Ajattelevatko tutalaiset olevansa TKK:n kauneimpia, lahjakkaimpia ja menestyneimpiä? Haastattelussa Prodekon puhis Tommi Kemppainen ja fuksikapteeni Tuomo Pesonen pöllyttävät stereotypioita ja kertovat omista johtamishaaveistaan.



Uskokaa pois, haastatteluun ei ollut jonoa, kun ruinasin tutalaisia kertomaan johtajahaaveistaan. Tulevaksi johtajaksi julistautumisen pelättiin vahvistavan tutalaiset luulee olevansa muita parempia -ajattelutapaa. Taitaa olla niin, että tutalaiset ovat TKK:n suomenruotsalaisia. Menestyviä, kadehdittuja, rikkaita?

– Jos kertoo opiskelevansa tutalla saattaa esimerkiksi kuulla: Ai sä oot NIITÄ, nyt mä tiedän kaiken susta, Tommi Kemppainen nauraa.

Tuomo Pesonen lisää, että ihmiset saattavat sanoa: ’Kaikki ne tutalaiset keitä mä tunnen, on hyviä tyyppejä, mutta yleisesti ottaen ne on tällaisia.’ (Lue: itseään täynnä olevia.) Tuomo on valmis niputtamaan tutalaisiin kohdistuvat ennakkoluulot samaan kasaan muiden TKK:lla vellovien stereotypioiden kanssa. Tommi kuitenkin myöntää, että tutalla on ihmisiä, jotka täyttävät kyseenalaiset määritteet.

– Vähemmistö leimaa enemmistöä, Tommi tokaisee.

– Ne, joilla on kusta päässä pitää itsestään meteliä.

Tommi on viidennen vuoden ja Tuomo kolmannen vuoden opiskelija. Tommin mielestä ei ole vain yhtä syytä, miksi tutalle tullaan opiskelemaan.

– Jokaisella on varmasti oma tarina kerrottavanaan. Aika harva tietää heti, mitä haluaa tehdä isona. Jos ei halua hukata matemaattista lahjakkuuttaan, niin tullaan tänne TKK:lle, Tommi naurahtaa.
Tuotantotalouden koulutusohjelmassa nämä kaksi asiaa voi yhdistää, koska siellä koulutetaan insinöörejä, joilla tekniikan tuntemus yhdistyy yritystaloudelliseen osaamiseen.

Pojat kieltävät tutan olevan oikotie johtotehtäviin, mutta sekä talouden että tekniikan ymmärtämys saattaa tuoda uran varrella eteen mahdollisuuksia toimia yritysten toimitusjohtajana.

– Koulutus antaa hyvät edellytykset esimerkiksi konsultti- ja business development -tehtäviin. Nämä ovat usein vastuullisia tehtäviä, joista saattaa edetä varsin suoraviivaisesti uralla eteenpäin. Tommi kuitenkin muistuttaa, että kukaan ei enää valmistu suoraan johtajaksi.

– Kyllä siitä ihan assistenttitasolta lähdetään.

Diplomi-insinöörit työllistyvät asiantuntija- ja johtotehtäviin, tutalaiset usein jälkimmäisiin. Tuomo tuumii, että koska tutkinto on laaja-alainen, se antaa enemmän valmiuksia ’generalistiselle’ puolelle.

– Tokihan tutalta valmistuu myös tutkijoita, jotka jäävät meidän osastollemme, Tommi lisää.

Onko tuta täynnä kympin tyttöjä ja poikia?

Pojat myöntävät, että kilpailuhenkinen huippusuorittaja kuulostaa kyllä tutulta tutalaiselta. Tommi arvelee, että moni TKK:lle opiskelemaan tuleva on tottunut olemaan koulunsa paras.

– Kun parhaat laitetaan yhteen kasaan, syntyy kilpailuhenkisyyttä.

Tommin mielestä kilpailu tutalla on kuitenkin pääosin tervettä. Jotkut katsovat, että monet tutalle tuleva tytöt ovat todella hyviä koulussa, ahkeria, huolellisia ja kunnollisia. Poikien kohdalla vastaavia yleistyksiä on vaikeampi tehdä.

Tommi tietää, että tutalle on tultu myös kuutosen keskiarvolla sisään ja valmistuttu kohtuullisin arvosanoin, normaaliajassa. Pojat kertovat, että myös tutalla porukkaa on laidasta laitaan: toiset tietävät mitä haluavat, toisille opiskelu on enemmän toisarvoista.

– Me ei ainakaan olla tultu eliittilukioista. Me ollaan käyty koulut Keravalla ja Vantaalla, pojat naureskelevat.

Liiallinen kilpailuhenkisyys ja menestymispaineet saattavat tuottaa myös ongelmia. Pojat myöntävät, että tutalla jaksamisongelma on osa todellisuutta ja jotkut opiskelijat ajavat itsensä aivan piippuun.

Tommi aprikoi kaveripiirin ruokkivan pärjäämismeininkiä. Toisten suorituksia pälyillään, vaikka pitäisi keskittyä omaan tekemiseen. Tommin mukaan kukaan ei tietenkään pakota tekemään ylipitkiä päiviä, mutta ympäristökään ei aina kannusta hakemaan apua tai myöntämään omaa väsymystään.
– Ihmistä, joka ei jaksa, ei pidä leimata häviäjäksi, Tommi painottaa.

Molemmat pojat tähyävät yritysten huipputehtäviin. 20 vuoden päästä Tommi näkee itsensä mahdollisesti itse perustamansa yrityksen toimitusjohtajana.

– Mutta se miten tästä päästään sinne – voi kun sen tietäisi.

Tuomo myötäilee Tommia ja kertoo, että myös hän näkee itsensä tulevaisuudessa johtotehtävissä.
– Mutta mulle ei ole vielä selvää, mitä mä valmistumisen jälkeen haluan tehdä.

Tommin mielestä johtajatyypin voi pudottaa työskentelemään mihin tahansa organisaatioon.

– Yrityksen johtamiseen tarvitaan johtamista mallintavia teorioita ja käytäntöjä. Pitää olla jotain käsitystä siitä miten yrityksen toimialan maailma toimii, mutta todellisuudessa hommat opitaan käytännössä.

Millainen hyvä johtaja sitten tutalaisten mielestä on?

– Tasapuolinen, oikeudenmukainen ja kantaa vastuunsa, Tuomo sanoo. Tommin mielestä hyvä johtaja on kuunteleva ja yhteistyökykyinen, ja hänellä on selkeä visio siitä, mitä ollaan tekemässä ja mikä on tärkeää. Lisäksi asioista tulee nähdä molemmat puolet. Pitää olla myös innostunut, sitoutunut siihen mitä tekee, mukaansatempaava ja karismaattinen.

Kuulostaa Jari Sarasvuolta?

– No, Sarasvuo ei välttämättä menestyisi pörssifirman johtajana. Pitää olla myös substanssiosaamista, Tommi pohtii.