Ilman kiltojen aktiivisesti järjestämää toimintaa Otaniemi olisi paljon tylsempi ja ikävämpi paikka opiskella ja elää. Lukuisista bileistä, excursioista ja fukseille järjestetystä monipuolisesta toiminnasta saadaan kiittää suurelta osalta kiltojen vapaaehtoisia aktiiveja. Myös Otaniemen kulttuuri- ja liikuntatarjonta olisi selvästi vaatimattomampaa ilman kiltojen panosta.

TKY:n tuoreen palvelukyselyn mukaan lähes 60% TKY:n jäsenistä kuuluu kiltoihin. Naisista peräti 74% osallistui kiltatoimintaan, kun pojilla vastaava luku oli 51%. Jostain syystä kiinnostus kiltatoimintaan on vähäisintä opintojen keskivaiheilla, mutta nuoremmat ja vanhemmat osallistuvat aktiivisesti kiltojen toimintaan.

Ainakin sähköinsinöörikillan tietojen mukaan 2300 jäsenen SIK on Otaniemen suurin ja paras kilta. Fuksitoimikunnan pj Marko Miettinen kertoo, että fuksien on helppo tulla mukaan killan toimintaan, sillä kilta järjestää ensimmäisen vuoden opiskelijoille runsaasti toimintaa ensimmäisistä päivistä lähtien. Fukseille pyritään antamaan mahdollisimman hyvä kuva killan ja muiden yhdistysten toiminnasta. Erilainen teekkarikasvatus kuuluukin olennaisena osana killan toimintaan.

Muissakin Suomen teknillisen alan koulutusta järjestävistä yliopistoista löytyy sähkökiltoja, mutta Otaniemessä kiltatoiminnalla on ylivoimaisesti muita pidempi historia ja toimintaa järjestetään selvästi muita korkeakoulupaikkakuntia laajemmassa mittakaavassa.

– SIK:hän on saman kokoinen kuin (Lappeenrannan) LTKY yhteensä, että kaikille ei muuten voitaisi järjestää tapahtumia, SIK:n hallituksen vara pj ja yrityssuhdemestari Timo Idänheimo sanoo.

Idänheimo kertoo, että vaikka SIK:llä on paljon muita pidempi historia, rekisteröitiin SIK viralliseksi yhdistykseksi kaikkein viimeisenä. Oululaiset onnistuivat rekisteröimään Sähköinsinöörikillan nimen itselleen, joten SIK tunnetaan virallisesti Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry:n nimellä.

Yrityssuhteiden hoitamisessa tästä on tosin vain hyötyä. Killan toiminta rahoitetaan pääasiassa yritysten tuella, ja suhteet alan työnantajiin ovat perinteisesti läheisiä. Oman alan ammatillisen tietouden jakaminen onkin olennainen osa kaikkien kiltojen toimintaa. Sähköinsinöörikillasta löytyy nelisenkymmentä aktiivista toimijaa, kuten kulttuurivastaava, lukkari, kiltahuoneista vastaava sisäkisälli, kiltatonttu ja oltermanni, mutta useammillekin toimijoille olisi tilaa.

– Hommia on kuitenkin aika paljon, eikä kaikkea pystyttäisi pienemmällä porukalla oikein tekemäänkään, Marko Miettinen kertoo.

Timo Idänheimon ja SIK:n hallituksen sihteerin Henna Warman mukaan uusiin ihmisiin ja opiskelutovereihin tutustuminen kuuluu kiltatoiminnan parhaisiin puoliin. Varsinkin kiltahuone sopii erinomaisesti esimerkiksi hyppytunneilla hengailuun, ja SIK:n jäsenet kiittelevätkin sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoa hyvien tilojen tarjoamisesta.

Vapaa-ajan toiminnan järjestämisen lisäksi killoilla on tärkeä rooli opiskelun tukemisessa. Tutkintorakenteen uudistus on työllistänyt viime aikoina myös SIK:n opintovastaavia ja opintoprujujen kokoaminen killan riippukansioihin on niin ikään olennainen osa SIK:n toimintaa.