Piinallisen jännittävät kylävaalit ovat täällä taas. Kyläneuvostoon valitaan 15 jäsentä ja näille varamiehet. Kisa seksikkäästä ’kyläneuvoston jäsen’ -tittelistä on kova, sillä ehdokkaita on 32

Kylävaaleissa ei todellakaan ole kysymys mistään turhasta puuhastelusta, sillä kyläneuvosto valitsee asukkaiden edustajat Kylän asioista päättäviin tärkeisiin toimielimiin, taloustoimikuntaan, asuntojaostoon ja kyläjaostoon, jotka puolestaan päättävät jokapäiväisessä elämässä näkyvistä asioista.

Kyläneuvoston valta on osittain luisunut TKY:lle, sillä TKY:n hallituksella olisi nykyisten sääntöjen mukaan valta nimetä kyläjaoston jäsenet periaatteessa jopa kyläneuvostoa kuulematta. Sen sijaan asuntojaostoon pitää sääntöjen mukaan valita kyläneuvoston esittämät henkilöt.

Kylävaalien tarpeellisuutta on kyseenalaistettu, koska vaalit maksavat paljon ja viime vuonna vain noin viidennes asukkaista kävi äänestämässä. Lain mukaan asukkaiden ja omistajien yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuutta omaa asumistaan koskevissa asioissa eli lainkin mukaan vuokranantaja on velvoitettu kuuntelemaan asukkaita. Jos tuntuu siltä, ettei asukkaita kuunnella, niin viimeistään nyt on syytä valita kyläneuvostoon sellaisia henkilöitä, jotka osaavat pitää meteliä. Valitettavasti retuperäläiset eivät ole ehdolla.

Vastaajilla ei ollut yhteistä näkemystä siihen, onko halvoilla vuokrilla kompensoitu teekkarikylän pienet epämukavuudet. Osan mielestä pienistä ei pidä välittää, kunhan vuokrat ovat edulliset, ja yksi vastaajista ilmaisi mieltymyksensä olueen.

– Halvat vuokrat ovat Teekkarikylän ylivoimainen etu verrattuna muihin lähialueiden opiskelija-asuntojen vuokratasoon. Joten vastaus on kyllä, sanoo Lasse Ahlvik Joutomiehistä.

Yleisemmin vastaajat halusivat pitää paikat kunnossa mutta säilyttää Teekkarikylälle syntyneen opiskelijayhteisöstatuksen. Jyrkimmissä mielipiteissä vuokria pidettiin jopa kalliina kustannustasoon nähden.

– Vuokrissa ei ole kompensoitu yhtään mitään, koska vuokrat ovat lakisääteisiä ja perustuvat taloista aiheutuviin kustannuksiin. Pikemminkin vuokrat ovat korkeita verrattuna muihin samanlaisessa tilanteessa oleviin aravataloihin, kertoo Eerin Rosenström BY:ltä.

Ehdokkaat eivät ole innokkaita korottamaan vuokria Teekkarikylässä, koska jo nykyisiin vuokriin sisältyy rahan varaaminen peruskunnostusta varten.

Yleisimpiä vastauksia oli halu päästä vaikuttamaan ja se, että toiminta on kivaa itsessään. Hakijoiden innokkuus vaikuttaa Kylän viihtyvyyteen yllätti monessa vastauksessa.

– Teekkarikylä on minulle koti eikä vain paikka, jossa asun. Haluan että täällä on hauskaa ja viihtyisää. Eniten toivoisin kylään wanhojen aikojen yhteishenkeä ja yleistä siisteyttä, kertoo Juho Cederström Joutomiehistä.

Monet ehdokkaista myös ilmaisivat vienon toiveen asuntojen kunnon kohentamiseen.

– Eniten haluaisin vaikuttaa korjaus- ja remonttipolitiikan järkeistämiseen, johon olen omakohtaisesti törmännyt. Ongelmat eivät häviä vetämällä muovimattoa päälle, kertoo Tomi Pieviläinen BY:ltä.

Tervettä hyvää itsetuntoa ja jopa rehellisyyttäkin löytyi Joutomiesten Henri Wiikiltä ja Joonatan Haukilehdolta. Henri halusi ehdokkuudellaan varmistaa, ettei jälkeenpäin valiteta huonojen ehdokkaiden puutetta, ja Joonatania kyläneuvostossa houkuttaa mikäpä muukaan kuin valta ja naiset.
Ehdokkaiden mielipiteet jakautuivat tässäkin kysymyksessä. TKY:n päätöksiä pidettiin joko asukkaiden mielipiteen vastaisina tai sitten ehdokkaat eivät olleet havainneet ison jyrän ajavan asukkaiden mielipiteiden yli.

– Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvin vähäisiä passiivisen vastarinnan takia, kertoo Eerin Rosenström BY:ltä.

Suurin osa ehdokkaista uskoi kuitenkin asukkaiden mielipiteen pääsevän esille, kunhan neuvostoon saadaan riittävän aktiivisia toimijoita. Stetson-Harrisonin Juho Vähä-Herttuan mielestä asioihin voi vaikuttaa, kunhan pitää tarpeeksi meteliä, ja samoilla linjoilla on Lauri Kovanen linnanisännistöstä.
– Useimmissa asioissa asukkaiden valta on tasan yhtä suuri kuin into tehdä asioita. Surullista kyllä, ongelmana on tällä hetkellä puuttuva tekemisen meininki, ei puuttuva valta.

Vähäisen äänestysaktiivisuuden vuoksi on väläytelty mahdollisuutta korvata vaalit suurella kyläkokouksella Asterixin malliin. Kylävaalibudjetin rahoilla voisi paikalle raahautuville asukkaille ostaa pizzaa, olutta ja kaljaa. Ehdokkaat suhtautuvat ideaan varauksellisesti.

– Kyläkokous varmistaisi sen, että paikalle tulijoita on vielä vähemmän kuin vaaleissa äänestäjiä, ajankohta kun ei mitenkään tule sopimaan kaikille, ja paikalle tulo vaatii enemmän panostusta kuin nettiäänestys. Ihan hyvä idea muuten, sanoo Juho Vähä-Herttua Stetson-Harrisonista.

Kylävaalijärjestelmää pidettiin yleisesti toimivana ja äänestysaktiivisuuden uskottiin nousevan, kunhan asukkaat saisivat konkreettista näyttöä siitä, että omiin asioihin voi vaikuttaa.

– Nykyisen järjestelmän etuna on se, ettei kaikkien Kylän asukkaiden tarvitse perehtyä teekkarikylän byrokratiaan, vaan se jää pienen valitsijamiehistön harteille. Omasta mielestäni näin on parempi, sanoo Lasse Ahlvik Joutomiehistä.

Eniten ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että kaljan juonti on hyvä asia, vaikka yksi ehdokas käyttäisikin ’muita lääkkeitä’.

– Koko Kylän mittakaavassa tuollainen saattaisi olla vaikeaa, mutta talokohtaiset kokoukset voisivat toimia. Talojen edustajat voisivat sitten vetää lisää kaljaa keskenään, sanoo Tommi Muona Joutomiehistä.