Helsingin MM-kisoihin tulee tiedotusvälineiden edustajia enemmän kuin koskaan aiemmin. ”Noin 3500 toimittajaa arviolta 100–150 maasta”, vahvistaa MM-kisaorganisaation lehdistöpäällikkö Henna Paajanen. Suomalaiset poisluettuna toimittajia on parituhatta, millä väkimäärällä täytetään jo muutama hotelli. Mediapalvelut työllistävät jopa yli 200 vapaaehtoista.

Päämediakeskus tehdään Töölön kisahalliin. Katsomoon tulee TV-selostamoita sekä pulpetteja kirjoittaville toimittajille, ja stadionin vieressä sijaitsee sähköisen median keskus. Myös Otaniemen kisakylään on suunnitteilla lehdistön työtila, jossa voi tehdä esimerkiksi urheilijahaastatteluita. Lisäksi eri maiden joukkueilla on mahdollisuus pitää tiedotustilaisuuksia kisakylässä.

”Kisoihin on tulossa noin 80 televisioyhtiötä”, Paajanen kertoo. ”YLE toimii ’host broadcasterina’ eli tuottaa kansainvälistä signaalia muiden käyttöön. TV-yhtiöt kuitenkin koostavat ohjelmansa itse, ja osa haluaa myös omaa kuvamateriaalia.”

Paajasen mukaan kisojen koko tarjoaa haastetta, mutta tiedotuksen lainalaisuudet ovat samat kuin aiemminkin. Suomella on kokemusta kansainvälisten viestimien palvelemisesta muun muassa jääkiekon MM- ja yleisurheilun EM-kisoista.

Suuren luokan MM-kilpailut ovat myös hyvä tapa tehdä Suomea ja Helsingin seutua tunnetuksi. Esimerkiksi Espoon kaupunki haluaa tuoda esiin alueen korkean teknologian osaamista. ”Otaniemen kisakylään majoittuu noin 3000 ihmistä, jotka ovat omissa yhteiskunnissaan keskeisiä vaikuttajia”, perustelee kaupungin viestintäjohtaja Pekka Poutanen. Espoo tuottaa etukäteen esittelymateriaalia kisakävijöiden käyttöön ja tarjoaa vieraanvaraisuuttaan erilaisten vastaanottojen ja kulttuuriohjelman muodossa.

Poutanen kertoo, että jokaisen kisakylään majoittuvan vieraan on arvioitu käyttävän rahaa 150–200 euroa vuorokaudessa. ”Tietenkin toivomme, että myös iso osa tästä summasta jäisi espoolaisille yrittäjille.”