TILITYS
Tullessani viime syksynä töihin Polyteekkariin, en voinut ymmärtää, miksi ylioppilaskunnan lehti ei tuntunut kiinnostavan juuri ketään. Lehdeltä puuttui esimerkiksi kokonaan innokas avustajakunta, joka muissa ylioppilaslehdissä on itsestään selvä osa lehteä. Koko työvuotta onkin leimannut yleinen mielenkiinnon puute Polyteekkaria kohtaan. Tee siinä sitten innolla lehteä, kun lukijoita ei tunnu kiinnostavan muu kuin se, että lehdestä löytyvät ruokalistat. Toimituksen sähköpostiin saadun lukijapalautteen ja juttuideoiden määrä on ollut todella surkea. Polyteekkarissa oli kuitenkin loppujen lopuksi ihan kivaa olla duunissa. Ainakin joskus. Palkallisissa työajoissa oli käytännössä mahdotonta pysyä, eikä kukaan varmaan kunnolla tajua miten pienellä porukalla ja tiukoilla aikatauluilla tätä lehteä tehdään. Ainakin siihen nähden lehti on oikeastaan tosi hyvä, ja jos joku on eri mieltä, niin voi voi. Ja avustajatilannekin on onneksi hiljalleen kohentunut.

TKY
Monet teekkarit valittavat sitä, että TKY on opiskelijoille etäinen. TKY:n tyypit taas ovat huolissaan siitä kun ylioppilaskunnan toimintaa ei tunneta. Luulisi siis ainakin yo-kunnan tyypeiltä löytyvän ylioppilaskunnan lehdelle aikaa ja kiinnostusta. Yritimme toimituksessa parhaamme mukaan olla mukana tekemässä ylioppilaskunnan lehteä, mutta tämäkin oli välillä vaikeaa. Huomasimme, että jos TKY:n ihmisiltä yritti kysyä jotakin asiaa, niin heiltä sai toisinaan kuulla, että heillä ei ole aikaa, tai jopa, että heitä ei kiinnosta. Suurin osa tyypeistä hoiti tehtävänsä onneksi asiallisesti, ja joukkoon mahtui muutamia innostuneitakin ihmisiä, keiden kanssa oli mukava tehdä töitä. Mistään kiinnostuksesta ei silti voinut puhua. Järjestimme talven aikana esimerkiksi pari suurempaa saunailtaa mihin TKY:nkin puolelta oli kutsuttu useita ihmisiä. Kutsutuista saapui paikalle aina keskimäärin yksi henkilö, ja hänkin yleensä vain kohteliaasti käymään. Loistavaa.

BILEET
Teekkaribileissäkin on tullut vuoden mittaan käytyä jonkin verran. Osa bileistä on ollut huonoja, osa taas vallan loistavia. Erityisesti mieleeni on jäänyt Retuperän WBK:n kevään keikan jatkot Teekkarikylässä hyvän meiningin ja musiikin ansiosta. Vaikka olinkin miesseurassa, tiedustellessani eräältä teekkaripojalta aamun ensimmäisten bussien aikatauluja, lähti hän pyytämättä etsimään niitä kotoaan. Mitä herrasmiesmäisyyttä ilman taka-ajatuksia! Oman lisämausteensa iltaan toivat myös muutaman teekkarin känniset avautumiset Polyteekkarissa julkaistuista jutuista. On se hyvä, että edes humalassa uskalletaan antaa palautetta. Se on kuitenkin myönnettävä, että parhaiten teekkarikulttuuriin pääsee kuitenkin sisään olemalla itsekin teekkari, tai olemalla vähintään humalassa.

TEEKKARIMIEHET
Olen vuoden mittaan törmännyt ilahduttavan erilaisiin teekkareihin, ja varsinkin useat kundit ovat olleet mukavia – ja aika monet vielä hyvännäköisiäkin. Avuliaisuutta on riittänyt, sillä aina kun olen ollut teekkaribileissä hirveässä humalassa, ovat teekkarit onneksi olleet valmiita joka kerta kohteliaasti ja herrasmiesmäisesti tarjoamaan yöpaikan. Eräs mukava teekkarimies kertoi minulle, että hän haluaisi tehdä itselleen t-paidan, jossa lukee ”Teekkari tuntuu hyvälle”. Empiiristen havaintojen perusteella voisin itsekin pitää tuota paitaa.

Rentouttavaa kesää, tack och hej!