Opintoaikojen rajauksia ja opintotuen leikkaamista vastustavassa mielenosoituksessa ei säästelty iskulauseita.



Opiskelijat vastustivat sankoin joukoin opetusminis­teriön selvitysmiesten esitystä opintoajan rajauksesta ja opintotuen leikkaamisesta torstaina 18.3. järjestetyssä mielenosoituksessa. Viime joulukuussa julkaistussa opetusministeriön virkamiestyöryhmän selvityksessä esitetään, että opintoaika rajattaisiin seitsemään vuoteen ja opintotukiaikaa lyhennettäisiin viiteenkymmeneen kuukauteen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto kritisoi opetusministeriön työryhmää siitä, että mukana ei ollut yhtään opiskelijaa. ”Virkamiehillä ei ole enää todellista käsitystä siitä, mitä opiskelu käytännössä on”, hän toteaa. Valmistumisaikaa pitäisi SYL:n mukaan lyhentää paremmalla opinto-ohjauksella ja riittävällä taloudellisella tuella – ei rajauksilla.

Opetusministeriötä on syytetty sii­tä, että se ei ole osannut kertoa, mil­loin asiasta tehdään virallisia esityksiä. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisen osaston johtaja Markku Mattila toteaa, että rajausten käsittely ministeriön sisällä on vielä kesken. ”Asia on vaikea, ja käytettävissä olevat rahavarat eivät ole vielä tarkasti selvillä.”

Opetusministeriön työryhmän eh­dotuksessa seitsemän vuoden opin­toaikaan on mahdollista saada jatkoa tietyin perustein. ”Tällainen lisää turhaa byrokratiaa”, TKY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kuronen sanoo. Teekkareilla seitsemän vuoden opintoaika voi ylittyä helposti, jos opiskelun ohessa haluaa perustaa perheen. Myös sairastapaukset vaikuttavat opintoja venyttävästi. Uudistus on erityisen huono sellaisten tutkintojen opiskelijoille, joiden valmistumisaika on luonnostaankin pitkä. ”Esimerkiksi arkkitehtien keskimääräinen valmistumisaika on kymmenen vuoden tienoilla”, Kuronen toteaa.

Senaatintorilta lähtenyt ja Eduskun­tatalon edustalle marssinut mie­len­osoitus keräsi opiskelijoita kaik­kial­ta Suomesta. Muista kuin pää­kau­pun­kiseudun yliopistoista pai­kal­le saapui yli 40 linja-autollis­ta uudis­tusten vastustajia. ”Jos Ro­va­nie­mel­tä asti tullaan kahdella bus­silla, niin tietysti myös meiltä Lap­peen­ran­nasta”, kylttiä kantava Marketta Kiiveri sanoi.

Eduskuntatalon edessä SYL:n puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto piti puheen opiskelijoille ja kansanedustajille. Puheessaan hän totesi, että opiskelijat eivät voi kiristää valtiota työnseisauksilla tai pääkonttoreiden siirtouhkauksilla; silti päättäjien olisi tajuttava, että esitykset rajauk­sista ovat todellisuudesta vieraantuneita.

Puheensa lopuksi Nokso-Koivisto kävi luovuttamassa yli 50 000 ihmisen allekirjoittaman adressin pääministeri Matti Vanhaselle.

Opiskelijoiden mielenilmausta oli vaivautunut seuraamaan kourallinen kansanedustajia. Eduskuntaryhmät esittivät vastauksensa opiskelijoille. Lähes jokaisen puheenvuoron jälkeen opiskelijoiden riveistä kaikuivat huudot ”tekoja, tekoja…”.