Vuorimiehet viettävät juhlista jalointa tiiviisti yhdessä. Ikiaikainen, jo aattona nautittava vappulounas voittaa suosiossa vuosijuhlatkin.



Vuorimieskillan vappuaatto alkaa aamuyhdeksältä. Silloin kokoonnutaan osaston pihalle käymään Kaljaviesti.

”Kaljaviestiä on juostu vuodesta 1968”, kertoo killan raadin puheenjohtaja Ilkka Harri. Mukana on ollut esimerkiksi palomiehiä ja poliisiopistolaisia. Nykyään kisaan kutsutaan TKK:n muiden kiltojen lisäksi muun muassa geologeja.

Kaljaviestissä on nelihenkiset joukkueet. Ankkuri aloittaa juomalla pullon nelosolutta. Hän lähettää matkaan ensimmäisen juoksijan, joka kiertää osaston, tyhjentää matkalla juottopisteessä keskiolutpullon ja jatkaa sen jälkeen maaliin. Juoksijan saavuttua perille ankkuri juo toisen nelosen, jonka jälkeen on seuraavan kilpailijan vuoro. Vuorimieskillan historiikin mukaan kilpailu on otettu toisinaan niin vakavasti, että juoksuosuuksille on värvätty puoliammattilaisia urheilijoita.

”Tätä nykyä joukkueita on kymmenisen kappaletta. Parhaimmillaan määrä on ollut kaksin- tai jopa kolminkertainen.”

Kaljaviestikin on nuori perinne, kun sitä vertaa Vuorimieskillan vappulounaaseen. Ensimmäinen lounas pidettiin vuonna 1945 Vanhan Polin yläsalissa. Legendan mukaan professori ei suostunut siirtämään eikä peruuttamaan vappuaaton louhinta- ja rikastustekniikan luentoa opiskelijoiden pyynnöistä huolimatta. Lopulta päädyttiin kompromissiin ja siirrettiin luento Polin yläsaliin. Sitten koulussa viihdyttiinkin yömyöhälle.

1980-luvun puolivälissä perinteinen sali kävi liian ahtaaksi, ja juhla muutti Bottalle.

”Voi olla, että paikkaa joudutaan tulevaisuudessa vaihtamaan,” miettii Harri. Osallistujia on nimittäin vuosi vuodelta enemmän, nykyisellään parisataa. ”Ajatuksena on ollut, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan.”

Mukana on kiltalaisten lisäksi proffia ja valmistuneita. Tilaisuus on vain vuorimiehille ja -naisille, avecit jätetään kotiin.

Lounas on alusta asti alkanut yhdeltä iltapäivällä. Vuoden 1945 lain mukaan näet alkoholia ei saanut nauttia aiemmin. VK:n äkkilähtö oli mielenilmaus muille killoille, jotka vasta aloittelivat valmistautumistaan vappuun.

Lounaalla nautitaan kolme ruokalajia, sikäli kun runsaalta laulannalta ehditään. Puheet pidetään lyhyinä. Fuksit esittävät dipolispeksinsä, ja hyvästä esityksestä luvassa on useimmiten ginitonicit.

Lounaalle pukeudutaan pukuun, ei tosin tummaan. Vappuiset värit ja asusteet ovat sallittuja.

”Vappulounas on siitä ainutlaatuinen, että sinne tulee myös kiltalaisia, jotka eivät muuten käy tapahtumissa”, sanoo kiltalehti Vuorikautisten päätoimittaja Lauri Pesonen. ”Se on vuosijuhlan ohella kouluvuoden huipentuma.”

Tunnelmaa luo myös valmistuneiden ja vuorimiesveteraanien runsas läsnäolo. Vanhin osanottaja on vuonna 1919 syntynyt Toimi Lukkarinen. Tässä seurassa ”Ken ompi fuksi” ei ole lyhyt viisu.

Lounas loppuu kello 17. Perinteet eivät pääty siihen: vappulounaan väliin jättäneet tietävät saapua odottamaan jatkajia Tornin terassille. Korkeuksista kelpaa katsella Mantan lakitusta ja haalarien vilinää Helsingin kaduilla.

Muistin tukena käytetty Vuorimieskillan historiikkia Vuorimieskilta 1947–1997.