Etusivulle




Sohvaperunat ovat haaste liikuntavastaaville
Mikko Arvinen




Kuva
Kuin raivo härkä. Katri Junna sparrasi Matti Tarjoa Otahallin nyrkkeilysalilla.


Yhden strereotypian mukaan tyypillinen teekkari on kaikkea mahdollista liikuntaa lähes työkseen vieroksuva, pitsoilla elävä kalpea kokiksen juoja. Kuten strereotypiat yleensä, on tästäkin väittämästä pieni osa varmasti totta. TKY:n liikuntatirehtööri Matti Tarjon ja hallituksen liikuntavastaava Katri Junnan mielestä väittämälle ei kuitenkaan löydy pohjaa kuin nimeksi.

– Meillä on varmasti räikeitä esimerkkejä huonoista liikkujista, mutta meiltä löytyy myös paljon esimerkkejä toisesta ääripäästä, Katri sanoo, ja muistuttaa esimerkiksi TKK:lta löytyvistä olympiamitalisteista.

Katri veikkaa, että TKY:n jäsenistä 10–20 prosenttia kuuluu liikunnan aktiiviharrastajiin viidesosan ollessa "sohvaperunoita". Muut harrastavat liikuntaa enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

– Monien kuva teekkareista saattaa olla tietokoneruudun eteen liimautunut kaveri, mutta vastakysymyksenä voisi heittää, kuinka paljon joku pienessä keskustayksiössä asuva humanisti jaksaa harrastaa liikuntaa yliopiston vieressä asuessaan, Katri heittää.

Katri ja Matti myöntävät, että monet matematiikasta kiinnostuneimmat saatettiin valita lukion liikuntatunneilla viimeisinä joukkueisiin. Toisaalta tämä saattaa myös vähentää kynnystä lähteä mukaan teekkareiden liikuntatoimintaan, kun pahimmat "jääkiekkoilijat" ovat päätyneet muualle ja kuntoliikunnalle annetaan enemmän tilaa.

– Minä väitän, että ainakin meidän killan sählyvuoroilla saatetaan katsota karsaammin liian hyviä pelaajia, ja sanoa, että mene sinne Flob:iin (paikallinen salibändy-yhdistys) urheilemaan, Katri sanoo.

Enemmän vähemmän vakavaa liikuntaa

Kynnys liikunnan harrastamiseen voi kuitenkin joskus nousta todella korkeaksi. Ääriesimerkissä yläasteella ja lukiossa liikuntatunteja inhonnut "koodari" voi ottaa liikunnan harrastamattomuuden jopa periaatteeksi korkeakouluun päästyään. Ratkaisuksi Katri ja Matti tarjoaisivat leikkimielisimpiä tapahtumia, missä liikunta yhdistyy yleisempään hauskanpitoon. Näitä voisivat olla esimerkiksi tikkiläisten kuutiopallo ja raksalaisten ja kumppaneiden sellusankopallo. Sankopalloa ei pelata "aivan viidakon säännöillä", mutta tässä käsi- ja jalkapallon välimuodossa hauskanpito menee varmasti verenmaku suussa harrastettavan urheilun edelle. Jos kentällä on neljä joukkuetta, jotka pelaavat samalla kentällä neljään maaliin kahdella tai kolmella pallolla, ei lopullinen maaliluku voi olla joukkueiden tärkeimpänä tavoitteena.

– Sinne ei lähdetä pelkästään liikunnan takia liikkumaan, vaan liikunta yhdistyy vähän salakavalastikin hauskanpitoon ja yhdessä oloon, Katri nauraa.

Myös erilaiset turnaukset, kuten fuksien yösählyt houkuttelevat mukaan myös vähemmän liikuntaa harrastavia. Matti kiitteleekin kiltoja vähemmän vakavien liikuntatapahtumien järjestämisestä. Liikunnan vieroksujien aktivointi on yksi suurimmista liikuntasektorin haasteista. Liikaa tuputtamista ja liikunnan tyrkyttämistä pitää kuitenkin yrittää välttää. Jos kaikkia liikuntatapahtumia markkinoitaisiin trendi-lehdistä tutuilla "liikunnasta adrenaliinia elämään" ja "kunnon hiki tuo hyvän olon" -tyyppisillä sloganeilla, aiheuttaisi tämä todennäköisesti vain allergisen vastareaktion liikuntaa vähemmän harrastavien keskuudessa.

– Totta kai meiltä löytyy omat kilpailupiirit, missä juostaan veren maku suussa, mutta meidän tärkein tehtävä on järjestää tapahtumia juuri vähemmän aktiiviselle porukalle, Matti sanoo.

Jokaiselle löytyy jostain jotakin

Sählyt ja muut perinteiset lajit vetävät varmasti harrastajia vuodesta toiseen, mutta toisaalta uudemmat lajitulokkaat tuovat kiinnostavan lisän liikuntamahdollisuuksiin. Pelkästään TKY:n kotisivuilta löytyvään urheiluyhdistysten listaan tutustuminen antaa hyvän kuvan tarjonnan monipuolisuudesta.

Iltojen viiletessä parhaat liikuntamahdollisuudet löytyvät TKY:n osaksi omistamasta, viimeisen päälle remontoidusta Otahallista. Sählyvuoroja löytyy myös paikallisilta kouluilta, Teekkarikylästä löytyy pienempiä tiloja ja Tapiolan suunnalta löytyy kohtalaisen monipuolista tarjontaa. TKK:n opiskelijat ovat löytäneet tiensä myös Helsingin yliopiston liikuntavuoroille, mihin teekkaritkin ovat tervetulleita mukaan.

– Jos vain kysäisee, niin ihan varmasti löytyy tietoa ja paikkoja löytyy mitä ikinä sitten haluaakin alkaa tekemään, Matti Tarjo sanoo.

Joidenkin teorioiden mukaan ihminen on syntyjäänkin tehty liikkumaan, joten jotain liikuntaa pitäisi ilmeisesti harrastaa. Uutisista saa kuitenkin lukea yhä useammin huolestuttavia esimerkkejä nuorten ylipainosta ja huonosta yleiskunnosta. Katri Junna pelkää, että pahimmassa tapauksessa liikunnan vieroksuminen voi johtaa nuorillakin totaaliseen työkyvyn menetykseen ja sairaslomien lisääntymiseen.

– Jos me joudumme maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeet, ja siihen päälle joudutaan maksamaan vielä nuorten raihnaisuudesta, niin onhan se aika härskiä, Katri Junna sanoo.

– Viime kesän uutiset alokkaiden alentuneesta peruskuntotasosta pysähdyttivät ajattelemaan nykynuorison suhdetta liikuntaan, Matti lisää.

Teekkareista he eivät kuitenkaan ole erityisen huolissaan.

Räntäsateessa lenkille?

Katria voi pitää aktiivisena liikunnan harrastajana, ja taekwondo-seuran verkkareihin pukeutunutta Mattia melkein urheilijana. Katrilla lajivalikoimaan kuuluu uintia, pyöräilyä ja reipasta kävelyä. Joskus tulee käytyä myös "junttisalilla" tai "voimalaitoksella". Matti on kilpaillutkin esimerkiksi uinnissa, hiihdossa, salibändyssä ja vesipallossa. Nuoruuden kilpaurheiluajoista liikunta jäi elämäntavaksi, ja vielä nykyisinkin liikuntaa tulee harrastettua useampana päivänä viikossa.

– Putki on jäänyt päälle ja päivittäinen hikiannos pitää saada, muuten alkaa omatunto kolkuttelemaan, Matti nauraa.

Syksyn pimetessä ja iltojen viiletessä Katri Junna ja Matti Tarjo suosittelevat kaikille uusien lajien kokeilua. Näin voi löytää muuten kadoksissa olevaa liikunnan riemua, vaikka muuten sattuisikin inhoamaan vaikka sählyn pelaamista. Matti suosittelee jopa räntäsateessa juoksemista, mistä voi Matin mukaan tulla "todella hyvä fiilis". Koko homman paras hetki on kuitenkin se, kun pääsee lenkin jälkeen lämpimään suihkuun ja syöpöttelemään hyvällä omallatunnolla. Koko talveksi ei kuitenkaan kannata jäädä istumaan sisälle.