Lantiohousuja, syvään uurrettuja toppeja, ohuenohuita kangaspaitoja ekaluokkalaisilla... Syksyn mittaan käyty keskustelu nuorten tyttöjen paljastavasta pukeutumisesta ryöpsähti, kun Helsingin Sanomat tarttui aiheeseen pääkirjoituksessaan pari viikkoa sitten. Lehden mukaan ”alakoulun juhlissa tai luokkakaverin kahdeksanvuotiskutsuilla osa tytöistä näyttää pedofiilin unelmilta”. Useat vanhemmat ovat vastanneet kirjoitukseen HS:n mielipidesivulla.

Vaikeuksia pukeutumisessa näyttää olevan vähän isommillakin tytöillä. Sonnustaudutaan läpinäkyviin paitoihin, takkuisiin tekokuitukarvoihin ja pikkulenkkareihin keskitalvella. Takin ja vyön väliin pitää jättää se pakollinen kymmensenttinen paljasta ihoa.

Jos esimerkiksi koulu ottaa kantaa lasten asiallisemman pukeutumisen puolesta, se koetaan heti hirvittävänä loukkauksena ja vapaudenrajoituksena. Yhtä tällaista tapausta ruodittiin kaupallisella radiokanavalla alkusyksystä. Naisjuontaja kimitti mikrofoniin, että ”kyllä mullakin näkyy stringit housujen alta ku mä istun, häiritseeks se nyt sitte mun työkavereita”.

Minua ainakin häiritsisi. En välitä katsella kenenkään housuista pullottavia stringejä, sen paremmin kuin kalsareitakaan.

Pukeutumisliberalismin kannattajat kääntävät syytöksen usein lapsia ympäröiviin aikuisiin: ”Taitaa miesopettajia itseään häiritä tyttöjen seksikkyys.” Vastuu väärästä kiinnostuksesta on tietenkin aina aikuisella, mutta ihan normaalikin aikuinen saa hätkähtää pehmustetuin rinnoin varustettua seitsemänvuotiasta. Siihen on itse asiassa moraalinen velvollisuus.

Minusta tytöille pitäisi kertoa, että maailmassa voi päteä muullakin kuin paljaalla pinnalla. Muotinukkeus on yksi tapa alistaa itsensä miesten katseille ja jatkuvalle epävarmuudelle omasta ulkonäöstä. Luulisi koulupäivän sujuvan sutjakammin, jos ei tarvitse koko ajan kantaa huolta siitä, mikä vako mistäkin vilkkuu. Talvipakkasilla lantiohousut ja napaan loppuva takki voivat olla jopa vaarallinen yhdistelmä.

Näistä ongelmista ei lopulta ole kovin pitkä matka toisenlaisiin keskusteluihin: Ruotsissa ja Ranskassa on viime aikoina mietitty, kuinka peittävissä asuissa muslimitytöt saavat tulla kouluun. Vain silmikolla varustetun burkha-kaavun alta ei tunnista edes oppilaan henkilöllisyyttä. Epätasa-arvolla on monta valepukua.