Etusivulle




Puutteessa elävän heteromiehen lehti?
Suvi Uotinen




Edellisen Polyteekkarin pääkirjoituksessa toimituksen kolme miestä uhosivat ylpeinä olevansa ’seksistisiä idiootteja’. Kirjoitus oli puolustuspuhe, jossa vaadittiin Ylioppilaslehdeltä ymmärrystä kirjoittajien seksististä ja heteromieskeskeistä asenteellisuutta kohtaan. Onhan se nyt väärin, että ne siellä yliopistolla poimivat lainauksia lehdestämme ja nauravat meille, kun ei ne voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa meidän on elää puutteessa täällä Teekkarikylässä.

Samalla kirjoituksessa tultiin ladanneeksi aikamoinen määrä kuluneita stereotypioita ja yleistyksiä tekniikan opiskelijoista ja Polyteekkarin lukijoista. Epäilen kuitenkin suuresti, kuinka moni lukija kokee jakavansa samanlaisen ajattelumaailman kirjoittajien kanssa. Teekkarimiehenä olisin todella loukkaantunut siitä, että minut nähtäisiin puutteessa olevana idioottina, joka ei jaksa lukea juttua loppuun, jos siinä ei ole yhtään seksististä tai kaksimielistä viittausta.

Uhoava macho-tyyli sulkee suuren osan TKK:n piirissä toimivista ihmisistä lehden lukijakunnan ulkopuolelle. Lehteä on vaikea tuntea omakseen, jos ei voi tai halua ottaa vastaan tekstin tarjoamaa paikkaa. Nuoren heteromiehen seksistinen puhe, joka suunnataan toiselle samanlaiselle, sulkee pois paitsi monet toisin ajattelevat heteromiehet myös kaikki muut, jotka eivät mahdu ahtaaseen kuvioon esimerkiksi sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia.

Kirjoituksessa Otaniemi kuvataan maailmaksi, jossa vallitsevat aivan omat lakinsa. Teekkarimaailma näyttäytyy seksismin lintukotona, jossa äänekkäimmät heteromiehet määräävät tahdin. Naisia saisi olla enemmänkin, kunhan he vain omaksuvat oikean roolin. Näytä hyvältä ja iloitse siitä, että miehistä on mukava katsella sinua. Jos et sopeudu, niin eihän täällä ole pakko olla.

Kuluneista stereotypioista pidetään mieluusti kiinni, etenkin jos niillä voidaan oikeuttaa sellaista kielenkäyttöä, joka ei olisi muualla mahdollista. Ne kuitenkin peittävät alleen aika toisenlaisen todellisuuden. Otaniemessä liikkuu ennen kaikkea erilaisia yksilöitä, ja jokainen heistä on tyypillinen teekkari. Kaikki eivät vain pidä niin paljon melua itsestään. Teekkarikulttuuriin liitettäviä pinttyneitä oletuksia olisi syytä katsoa kriittisesti ja välillä jopa tuulettaakin. Kaikkien on saatava tuntea itsensä yhtä tärkeäksi osaksi yhteisöä. Ylioppilaskunnan lehdellä on tasa-arvoisuuden rakentamisessa oma vastuunsa. Ei lehteä voi tehdä vain puutteessa eläville heteromiehille tai ylipäätään niin, että nähdään vain yksi tietty sukupuolen esittämisen tapa. Erilaisuuden huomioiminen ja arvostaminen on kaikkien etu.