Informaatioverkostojen ammattiainekerho Athene ponnisti tänä vuonna killaksi kiltojen joukkoon.



Informaatioverkostojen opiskelijat elivät viime kevättalvella jännittäviä aikoja, kun TKY:n edustajistoon tuotiin ehdotus Athenery:n kirjaamisesta yhdistysluetteloon uutena kiltana. Kaikki muut senhetkiset killat noudattivat osastorajoja, kun taas athenelaisia yhdisti opiskelu poikkitieteellisessä koulutusohjelmassa.

Vilkkaan keskustelun jälkeen kiltastatus myönnettiin. Vuonna 1999 alkanut toiminta vakiintui, kun Athene sai virallisen aseman TKK:n hallinnossa ja pääsi järjestämään itse omaa fuksikasvatustaan.

”Ekan vuoden opiskelijana voin sanoa, että Athenen fuksikasvatus tuntuu onnistuneelta. Toiminta on ollut rentoa, ja pienessä yhteisössä on helppo lähteä mukaan”, toteaa Matti Parviainen. ”Nuorella killalla on mahdollisuus keksiä oman näköisiä tapahtumia”, huomauttaa Kristina Bakic. Parviainen on killan tuleva isäntä, Bakic emäntä.

Athene perusteli tarvetta kilta-asemalle muun muassa infolaisten vahvalla keskinäisellä identiteetillä. Se näki kiltaantumisen mahdollisuutena parantaa yhteistyötä eri kiltojen ja TKY:n kanssa. Vastustajien leirissä peräänkuulutettiin malttia ja muistutettiin, että kiltatilannetta kannattaisi tarkastella vasta vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen jälkeen. Silloin nähdään, millaiseksi TKK:n koulutusohjelmarakenne lopulta muotoutuu.

”Joillakin edaattoreilla oli huoli, että Athene on liian pieni killaksi. Pidettiin ongelmallisena, että hyvin erikokoiset yhteisöt saavat yhtäläisen edustuksen esimerkiksi TKY:n toimikunnissa”, muistelee killan puheenjohtaja Henrik Blåfield.

”Edustajistossa pelättiin lisäksi, että uusia kiltoja alkaa syntyä kuin sieniä sateella”, täydentää Antti Vehviläinen, josta leivottiin vastikään Athenen seuraava puhis.

Vastaavaa kiltaantumiskeskustelua on käyty muun muassa Maanmittari- ja Sähköinsinöörikilloissa sekä energiatekniikan ja bioinformaatioteknologian opiskelijoiden parissa. Toistaiseksi konkreettisia irtautumisyrityksiä ei kuitenkaan ole nähty.

Koska kiltoihin liittyminen on varsin vapaata ja vapaaehtoista, osa informaatioverkostojen opiskelijoista kuuluu esimerkiksi Tietokiltaan tai ei kiltaan lainkaan. Blåfield arvelee kuitenkin, että noin kolme neljäsosaa infolaisista on valinnut Athenen.

Informaatioverkostojen koulutusohjelman käynnistivät neljä vuotta sitten tuotantotalouden, automaatio- ja systeemitekniikan sekä tietotekniikan osastot. Koulutusohjelman opinnot ovat mielenkiintoinen cocktail tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä. Tutkintoon kuuluu muun muassa sosiologiaa, estetiikkaa, filosofiaa ja viestintää. Osa luennoista istutaan Helsingin yliopistolla, ja viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö Media on läheinen yhteistyökumppani.

Yhteiskunnallisuus houkuttelee koulutusohjelmaan hyvin erilaisia ihmisiä. Tulevaisuuden missio on toimia siltana ”koodareiden ja ei-teknisten ihmisten välillä”, nähdä tekniikka myös ihmisläheiseltä kannalta.

Käytännössä opintoihin kuuluu paljon mediatekniikkaa ja esimerkiksi ohjelmointia. ”Minulla on juuri työn alla rautaisannos Javaa”, Parviainen sanoo. Sijoittumisen työelämässä määräävät pitkälti pääaine ja suunnan opinnot.

Athenen voi ajatella edustavan tulevaisuutta ainakin siinä mielessä, että osastorajat ylittäviä koulutusohjelmia tulee jatkossa todennäköisesti lisää. On mahdollista, että opiskelijat haluavat silloin viettää myös vapaa-aikaansa samaan koulutusohjelmaan kuuluvien kanssa.

Tulevan tutkinnonuudistuksen yhtenä tavoitteena on helpottaa monialaisten koulutusohjelmien syntymistä. Uudenlaisia osaamisyhdistelmiä tarvitaan.

Naisia on informaatioverkostojen koulutusohjelmassa poikkeuksellisen paljon, noin puolet. ”Meillä ei ole fysiikkaa pääsykokeissa”, Blåfield kuittaa.

Athenelaisilla ei ole mitään patenttikonsteja naisten osuuden lisäämiseen TKK:n muissa koulutusohjelmissa. ”Ei kai sen pitäisi ollakaan mikään itseisarvo”, Vehviläinen miettii. Bakic on samaa mieltä. ”Toisaalta yhteiskunnallisesti voi ajatella, että nykytilanne vääristää esimerkiksi palkkatasa-arvoa”, Blåfield sanoo. ”Aloitteen tulisi kuitenkin lähteä lukioista. Asenteet esimerkiksi matikkaa kohtaan kehittyvät jo lukioaikana”, toteaa Bakic.

Athene oli Kreikan tarustossa sodan, taiteiden ja käsityön sekä myöhemmin myös yleisen viisauden neitsytjumalatar. Hän syntyi täysikasvuisena ja täydessä sotavarustuksessa isänsä, ylijumala Zeuksen päästä. Athene antoi nimensä Ateenan kaupungille.