Xia-Chang Zhang muutti Suomeen 16 vuotta sitten kiinnostavan tutkimusprojektin perässä. Vuosien varrella pieni pohjoinen maa on tullut tutummaksi, mutta jonkinlaisessa kahden kulttuurin välitilassa Zhang tuntee olevansa edelleen.

Teknikan tohtori Xia-Chang Zhangilla on pieni työhuone TUAS-talon toisessa kerroksessa. Zhangin työstä saa kuitenkin konkreettisemman kuvan vasta läheisessä laboratoriossa. Sen pöydillä on pieniä valkoisia lappusia, joihin on kiinnitetty erivärisiä johtoja. Zhang poimii yhden lapun hyppysiinsä. Tämä on soft paper battery, hän esittelee. Tulevaisuudessa lappusia voidaan ehkä sijoittaa elintarvikepakkauksiin, ja sitten kaupan kassoja ei enää tarvita.

– Mutta he voivat sitten tehdä jotain muuta kivempaa työtä, Zhang kiirehtii lisäämään hyväntuulisesti.

Nämä taipuisat pikkuihmeet ovat Enfucell-yrityksen tärkein tuote. Nyt Zhangin aika kuluu vielä osaksi TKK:n projekteissa, mutta tulevaisuudessa hän aikoo keskittyä yhä enemmän Enfucellin toimintaan.
44-vuotias Xia-Chang Zhang on asunut Suomessa jo 16 vuotta. Nuoren shanghailaisen maisterin lähtöpäätös syntyi, kun hän sattui kuulemaan, että eräällä TKK:n suomalaisella professorilla oli kiinnostava projekti käynnissä. Se oli ainoa syy. Tuntematon pohjoinen ja kylmä maa tuli pakollisena bonuksena.

Se Kiina, jonka Zhang jätti taakseen, oli hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Nyt Kiina on tullut paljon lähemmäksi Suomea taloudellisen hyvinvoinnin kannalta katsottuna.

– Kiina kehittyy todella nopeasti. Viimeisten viiden vuoden aikana on tapahtunut suuria muutoksia. Elintaso on noussut paljon, ja ainakin Shanghain iltaelämä on nykyisin vilkasta.

Zhang tuntee sekä Suomen että Kiinan, mutta on ehkä silti jonkinlaisessa välitilassa. Suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea integroitua kielen ja erilaisen kulttuurin vuoksi. Zhang kertoo osaavansa jonkin verran suomea, mutta kansainvälisessä työympäristössä tulee yleensä puhuttua vain englantia. Arki sujuu hyvin, mutta syvällinen tutustuminen ihmisiin on vaikeaa, koska englanti ei ole kummankaan osapuolen äidinkieli. Eivätkä suomalaiset muutenkaan ihan helposti päästä lähelleen.

– Suurin osa ihmisistä haluaa viettää aikaa kotona. Kiinassa käydään enemmän ulkona ja vieraillaan ystävien luona. Virka-aikaan tunnen kuuluvani suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta vapaa-ajalla oikeastaan vain kiinalaiseen.

Xia-Chang Zhangin kiinalainen vaimo työskentelee Nokialla. Pariskunta tapasi 14 vuotta sitten – joissain juhlissa se taisi olla. Ihan tarkkaan ei voi enää muistaa, siitä on jo niin kauan aikaa. Zhangien 12-vuotias tytär on syntynyt Suomessa. Perhe viettää paljon aikaa kiinalaisten ystävien kanssa, ja välillä lomillekin lähdetään isolla porukalla. Viimeksi oltiin viiden perheen voimin Kanarialla.

16 vuoden aikana Zhang on pannut merkille monia suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä.

– Suomalaiset sanovat joitakin asioita hyvin suoraan. Joskus se on ihan hyvä, mutta toisaalta se voi myös loukata toisen tunteita. Kiinalaiset sanovat asiat usein kiertelevämmin ja toivovat, että toinen osaa lukea osaksi rivien välistä.

Zhang on myös huomannut, että Kiinaan verrattuna tunnesiteet ihmisten välillä ovat Suomessa paljon heikommat. Ja sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomessa aivan eri tasolla Kiinaan verrattuna.

Lähitulevaisuudessa Zhang aikoo keskittyä Enfucell-yrityksen kehittämiseen muiden osakkaiden kanssa. Siksi juuri nyt olisi mahdotonta ajatella muuttoa minnekään muualle. Myös tyttären koulunkäynti puhuu Suomessa asumisen puolesta: opiskelu Kiinassa on todella rankkaa, kun taas Suomessa pääsee paljon helpommalla. Mutta viimeistään eläkkeellä Zhang aikoo ehdottomasti muuttaa takaisin Kiinaan.