Polyteekkari

Missä olet, Jukka Tulkki? Toisin sanoen: missä ovat rehtorinvaalien ulkopuoliset ja rohkeat TKK:n sisältä tulevat hakijat? Jaossa on Suomen arvostetuimman teknillisen opinahjon rehtorin viitta ja kiinnostuneita on vaivaiset kolme kappaletta. Ilkeästi voisi ajatella, että yksi ilmoittautui kisaan jo kaksi vuotta sitten; yksi saisi hakemattomuudella kunnianhimottoman leiman ja yhdeltä hajotettiin osasto alta, hänellä lienee sitä paitsi halutessaan pakopaikka teollisuudessa. Uskon kuitenkin, että kaikkia ajaa aito kiinnostus päästä toteuttamaan ajatuksiaan yliopistomme johtoon. Toinen vararehtori, Mauri Airila, on teekkarilakin noston arvoinen ilmoitettuaan jatkamattomuusaikeistaan ajoissa.

Teknokraatti on realisti. Hän ei halua laittaa itseään likoon, jos menestyminen ei ole todennäköistä. Valtiollisella tasolla esimerkiksi presidentinvaaleja käytetään kuitenkin myös keskustelun herättämiseen. Ei Timo Soini saa Mäntyniemen avaimia ensi keväänä, mutta sitä ennen hän saa unioninvastaisuuttaan esille valtakunnanmediassa. Vuoden 2003 rehtorinvaaleissa ehdokkaita oli runsaammin; kaikilla oma agendansa parantaa Teknillisen korkeakoulun oloja. Jostain syystä nyt keskustelua ei haluta herättää, vaikka sille olisi turvallinen tilaisuus. Onhan kuitenkin todennäköistä, että yhden asian ehdokas ei voi kuvitella aidosti haastavansa istuvaa rehtoria.

Kahdessa vuodessa ei ole luotu sellaista isovelijärjestelmää, joka herättäisi pelkoa ja kauhua vakavasti ajattelevissa piireissä siten, ettei kellään olisi rohkeutta lähteä ehdolle. Tiedän, että TKK:n asioita voisi monessa suhteessa parantaa. Nyt oli tilaisuutenne saada ajatuksianne julki ja arvostusta omissa piireissänne, osastojen johtajat ja yritysmaailman edustajat. Ette käyttäneet sitä. Useampi teistä on silti valmis arvostelemaan rahanjakoa ja tutkimuksessa tehtäviä, euron sanelemia kompromisseja.

Vararehtoreiksikaan ei ole tunkua. Opiskelijoiden näkökulmasta etenkin opintoasioista vastaavan vararehtorin viran hoitajalla on merkitystä. Hänen sanallaan tulee olemaan paljon painoa tutkintorakenneuudistuksen tuomien muutosten käytännön toteutuksessa.

Äänestäjän näkökulmasta toivon tasaista kamppailua ja ehdokkailta rohkeutta seisoa oman mielipiteensä takana sekä tuoda se julki jo vaalikamppailussa. Rohkeutta ja rohkeita ratkaisuja tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina niin ajoittain erimielisessä tiedeyhteisössämme kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin.




	Missä olet, Clint Eastwood? TKK:n opiskelija Matti Kuronen Missä olet, Jukka Tulkki? Toisin sanoen: missä ovat rehtorinvaalien ulkopuoliset ja rohkeat TKK:n sisältä tulevat hakijat? Jaossa on Suomen arvostetuimman teknillisen opinahjon rehtorin viitta ja kiinnostuneita on vaivaiset kolme kappaletta. Ilkeästi voisi ajatella, että yksi ilmoittautui kisaan jo kaksi vuotta sitten; yksi saisi hakemattomuudella kunnianhimottoman leiman ja yhdeltä hajotettiin osasto alta, hänellä lienee sitä paitsi halutessaan pakopaikka teollisuudessa. Uskon kuitenkin, että kaikkia ajaa aito kiinnostus päästä toteuttamaan ajatuksiaan yliopistomme johtoon. Toinen vararehtori, Mauri Airila, on teekkarilakin noston arvoinen ilmoitettuaan jatkamattomuusaikeistaan ajoissa. Teknokraatti on realisti. Hän ei halua laittaa itseään likoon, jos menestyminen ei ole todennäköistä. Valtiollisella tasolla esimerkiksi presidentinvaaleja käytetään kuitenkin myös keskustelun herättämiseen. Ei Timo Soini saa Mäntyniemen avaimia ensi keväänä, mutta sitä ennen hän saa unioninvastaisuuttaan esille valtakunnanmediassa. Vuoden 2003 rehtorinvaaleissa ehdokkaita oli runsaammin; kaikilla oma agendansa parantaa Teknillisen korkeakoulun oloja. Jostain syystä nyt keskustelua ei haluta herättää, vaikka sille olisi turvallinen tilaisuus. Onhan kuitenkin todennäköistä, että yhden asian ehdokas ei voi kuvitella aidosti haastavansa istuvaa rehtoria. Kahdessa vuodessa ei ole luotu sellaista isovelijärjestelmää, joka herättäisi pelkoa ja kauhua vakavasti ajattelevissa piireissä siten, ettei kellään olisi rohkeutta lähteä ehdolle. Tiedän, että TKK:n asioita voisi monessa suhteessa parantaa. Nyt oli tilaisuutenne saada ajatuksianne julki ja arvostusta omissa piireissänne, osastojen johtajat ja yritysmaailman edustajat. Ette käyttäneet sitä. Useampi teistä on silti valmis arvostelemaan rahanjakoa ja tutkimuksessa tehtäviä, euron sanelemia kompromisseja. Vararehtoreiksikaan ei ole tunkua. Opiskelijoiden näkökulmasta etenkin opintoasioista vastaavan vararehtorin viran hoitajalla on merkitystä. Hänen sanallaan tulee olemaan paljon painoa tutkintorakenneuudistuksen tuomien muutosten käytännön toteutuksessa. Äänestäjän näkökulmasta toivon tasaista kamppailua ja ehdokkailta rohkeutta seisoa oman mielipiteensä takana sekä tuoda se julki jo vaalikamppailussa. Rohkeutta ja rohkeita ratkaisuja tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina niin ajoittain erimielisessä tiedeyhteisössämme kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin.