Etusivulle




Jälleennäkemisiä
Ihmissuhdeinsinööri




Ala-aste, yläaste, lukio ja intti. Kaikistä näistä jäi Ihmissuhdeinsinöörille lukuisia ystäviä. Elämä on sittemmin johdattanut kavereita eri suuntiin: toisia töihin, toisia kouluun ja joitakin TKK:lle.

Vanhojen ystävien tapaaminen on aina monimutkainen juttu. Puheenaiheita pitäisi riittää, kun harvoin nähdään. Mutta jotenkin samaa aallonpituutta on usein vaikea löytää. Seurauksena on silloin liioiteltua innostusta, teeskenneltyä kiinnostusta ja väkisin väännettyjä vitsejä. Eräästä insinöörin lapsuudenystävästä on tullut arvostettu death metal -muusikko. Miten jakaa ajatuksia sellaisen kanssa, jos oma maailma pyörii kirjojen ja koulutuksen ympärillä? Kumpikaan ei saa ilmaistua syvintä tarkoitustaan, ja vatsan pohjalle jää outo kaiherrus. 15-vuotinen ystävyys velvoittaa.

Kun nuori mies matkustaa, hän tapaa kännipäissään monenlaista sakkia. Matkustavaisten kesken ystävyys solmitaan usein helposti, sillä kaikki ovat vieraalla maalla yksin. Myöhemmät jälleennäkemiset ovat yhtä hankalia kuin lapsuudenystävien kanssa, mutta eri tavalla. Matkatuttuja ei aina tunne kovin hyvin.

Ihmissuhdeinsinööri, tuo maineikas maailmanmatkaaja, tutustui retkillään norjalaiseen. Tämä kertoi olevansa jonkinlainen taiteilija. Eräänä kesänä norjalainen tekstasi saapuvansa Suomeen, ja tunnin päästä insinööri tapasi hänet Storyvillen terassilla. Hänen seurassaan oli joku nainen, jonka hän oli vongannut mukaansa lentokoneesta. Norjalaisen karhean miehekäs ulkomuoto ilmeisesti viehätti naisia.

Kolmelta yöllä insinööri istui norjalaisen kanssa Vanhalla. Heidän seurassaan oli kaksi teologityttöä, joihin norjalaisen charmi upposi. Huolestuttavaa oli vain se, että sammaltava naistenmies veti virvokkeita kiihtyvällä tahdilla.

Viideltä insinööri oli toisen teologin kanssa omassa sängyssään. He valmistautuivat makaamaan raamatullisessa mielessä. Juuri silloin kadulta kuului huutoa. Se oli norjalainen, pirun vihaisena. Hänet oli heitetty ulos Vanhalta, Sodasta ja sitten vielä jostain. Hän oli yrittänyt käpälöidä teologiaan kadulla ja saanut palkkioksi potkun iturataan. Insinööri ymmärsi nyt, mistä norjalaisen karhea ulkomuoto johtui. Halusihan hän itsekin potkaista, kun näki tämän oksentavan eteiseensä.

Älä anna edellä kuvatun vähentää intoasi uusien tuttavuuksien etsimiseen. Ihmissuhdeinsinööri ei halua synnyttää ennakkoluuloja, sillä teekkareilla on niitä muutenkin liikaa. ”Miten ylipäänsä kukaan saattoi ajatella, että kaikki kansanmusiikki on hyypiömäistä?” Esa Saarinen leimautti luennollaan. Kerrottakoon vielä, että Ihmissuhdeinsinöörin paras ystävä opiskelee ammattikorkeakoulussa. Niin, ajatelkaa!

Ihmissuhdeinsinööri törmäsi kaupassa ala-asteelta tuttuun Marjoon. Ala-asteella Marjukka oli söpö pieni tyttö. Vähän hiljainen, mutta hymyili aina opettajille ja tykkäsi välitunnilla syödä kiviä. Mutta nyt kaikki oli toisin: Marjukalle oli kasvanut tissit ja peppu! Kun hän puhui insinöörille, hänen äänensä oli tumma ja naisellinen. Insinööri ei nieleskelyltään saanut sanaa suustaan. Miten flirttaat sellaisen naisen kanssa, joka on nähnyt, kun liikunnantunnilla kastelet housusi?