"Kiusaamiseen liittyvät tabut ovat murtumassa”, sanoo Olli Putkonen Kiusattujen tuki ry:stä. Asiasta on alettu keskustella julkisesti, eikä sitä hävetä enää niin paljon kuin ennen.
Myös viime vuoden alusta voimaan astuneet työturvallisuuslain muutokset vaikuttavat suhtautumiseen. Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan kiusaamiseen työpaikalla. Lakimuutoksen seurauksena TKK:lle perustettiin kiusaamisen vastainen työryhmä, joka laatii ohjeita työpaikkahäirintää vastaan. TKY:n toiseksi häirintäyhdyshenkilöksi nimetty tietotekniikkasihteeri Markus Sipilä edustaa ryhmässä opiskelijoita.
”Toimenpideohjelmaan pitäisi saada kirjatuksi, että opiskelijoita tulee kohdella tasa-arvoisesti sukupuolesta tai kielestä riippumatta”, Sipilä sanoo. Muilta osin ohjelma koskee enemmän TKK:n henkilökuntaa. Sipilän lisäksi toisena häirintäyhdyshenkilönä toimii TKK:n henkilöstö- ja lakiasiaintoimiston lakimies Tanja Vuolle .
Työhistoriansa aikana kiusaamiskokemuksia on ollut noin 16 prosentilla palkansaajista eli noin 300 000 henkilöllä. Tyypillinen työpaikkakiusaus on yhteisön ulkopuolelle jättämistä, selän takana panettelua ja piikittelyä ihmisen yksityisyyteen liittyvistä asioista, kuten ulkonäöstä tai perheestä. Jos kiusaaminen jatkuu, se voi johtaa psykosomaattisiin oireisiin.
”Itsesuojeluvaisto sairastuttaa ihmisen, jotta hän voi olla työstä poissa jonkin yleisesti sairaudeksi määritellyn syyn takia”, Putkonen sanoo. Tyypillisiä oireita ovat säryt, ihottuma, rytmihäiriöt ja unettomuus. Kiusattu saattaa myös uupua, masentua ja menettää itseluottamuksensa.
Norjalaistutkimuksen mukaan työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneet kärsivät yhtä vakavista henkisistä vammoista kuin esimerkiksi sota-alueilla asuneet tai vakavista onnettomuuksista selvinneet.
Ohjeita kiusatuille:
http://www.kiusattujentuki.fi