Suomen ylioppilaskuntien liitossa eletään tänä syksynä jännittäviä aikoja. Opetusministeriön suunnitelmat opintoaikojen rajauksista viedään pian eduskunnan päätettäväksi, ja pahimmassa tapauksessa luvassa on vuosikymmenten suurimpia muutoksia suomalaisessa koulutuspolitiikassa. SYL:n teekkaripuheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto kertoo, että lausuntokierros opintoaikojen rajauksesta päättyi syyskuun lopussa, ja nyt odotetaan jännityksellä opetusministeriön esityksiä. Opetusministeriön aikatauluista ei ole vielä varmuutta, mutta Nokso-Koivisto veikkaa, että eduskuntaan asti todennäköisesti luvassa olevat rajausesitykset ehtivät marraskuun aikana.
– Sitten jää nähtäväksi missä muodossa valtioneuvosto vie esityksen eduskuntaan, ja millä tavalla kansanedustajat suhtautuvat siihen, Nokso-Koivisto sanoo.
Nokso-Koivisto toivoo, että lausuntokierros olisi saanut opetusministeriön ajatukset muuttumaan.
– Riippuu siitä, minkä verran opetusministeriö kuuntelee yliopistojen kantoja. Lähes kaikki ovat olleet aika lähellä SYL:n näkemyksiä.
Myös työministeriö teilasi melko suoraan OPM:n näkemyksen siitä, että rajaus lyhentäisi opintoaikoja. Pelkästään opintoaikoja rajaamalla ei työministeriön mukaan pystytä merkittävästi vähentämään opiskelijoiden työntekoa, vaan tähän tarvittaisiin tuntuvia korotuksia opintotukeen. Työministeriössä toisin sanoen uskotaan SYL:n tavoin, että monet opiskelijat käyvät töissä pakon edessä, ja opiskelijatkin tarvitsevat ruokaa opintoajoista riippumatta.
– Jos työministeriö on tätä mieltä omaan hallinnonalaansa kuuluvasta asiasta, niin myös opetusministeriön luulisi kuuntelevan heidän kantaansa, Oskari Nokso-Koivisto sanoo.
Puunjalostustekniikkaa opiskeleva Oskari Nokso-Koivisto toivoo, että opiskelijoiden työurista keskusteltaessa työnteko osattaisiin jakaa entistä selvemmin koulutusta vastaavaan työhön ja ainoastaan toimeentulon vuoksi tehtävään työhön.
– Pelkästään toimeentulon takia tehtävää työntekoa olisi helppo vähentää opintotukea kehittämällä, Nokso-Koivisto sanoo.
Toisaalta on käsittämätöntä, että opetusministeriö katsoo opiskelijoiden työntekoa pelkästään koulutustarjonnan suppeasta näkökulmasta. Ilman opiskelijoiden tarjoamaa joustovaraa suomalaiset työmarkkinat muuttuisivat selvästi nykyistä kankeammiksi, jos suurin osa tarvittaessa töihin kutsuttavista tuuraajista ja sairaslomasijaisista poistuisi työmarkkinoiden käytettävistä. Myös nopealla aikavälillä tehtävät irtisanomiset kasvaisivat todennäköisesti kertarysäyksellä, jos opiskelijoita ei voisi enää käyttää suhdannevaihteluiden puskureina.
Talouden laskusuhdanteet näkyvät yleensä ensimmäisenä opiskelijoiden keikkahommien vähenemisenä, mutta tästä huolimatta opetusministeriö olisi valmis siirtämään ”joustot” työvoimatoimistojen jonoihin. Tässä asiassa Oskari Nokso-Koivisto lähettää terveisiä myös TKK:n hallintosiipeen.
– Vararehtori Nevanlinna sanoi taannoisessa Tekniikka&Talous -lehden haastattelussaan, että yliopistot eivät ole työvoiman ylivuotoaltaita. Minun mielestäni se on koko yhteiskunnan kannalta aika suppea näkemys, Nokso-Koivisto sanoo, ja jatkaa:
– Kumpi on mielekkäämpää; se että kaveri on työttömänä, saattaa syrjäytyä eikä saa koskaan töitä, vai se, että hän työttömäksi valmistumisen uhatessa jatkaisi vielä hetken aikaa opiskelua ja kehittäisi työelämässä tarvittavia valmiuksia?
Koulutusta vastaavan työpaikan saaminen vaatii puolestaan yleensä koulutusta vastaavaa työkokemusta.
– Varsinkin Akava on puhunut paljon siitä, että me emme voi luoda sellaista tilannetta, että ihmiset pakotetaan valmistumaan työttömäksi. Kortistoissa on vielä tälläkin hetkellä laman aikaan työttömäksi valmistuneita, Nokso-Koivisto sanoo.
Kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettaa haasteita suomalaiselle koulutuspolitiikallekin, mutta Nokso-Koiviston mukaan opintoaikojen rajauskeskustelussa unohdetaan kumman helposti ne juhlapuheista tutut iskulauseet, joiden mukaan suomalaisten menestys perustuu nimenomaan korkeaan koulutukseen.
– Kun sanotaan, että keskimäärin suomalaiset opiskelevat pitkään, niin silloin unohdetaan tarkoitushakuisesti, että suomalaiset ovat keskimäärin erittäin korkeasti koulutettuja, SYL:n puheenjohtaja sanoo.
– Kun sanotaan, että suomalaisten työuraa pitää pidentää, niin otetaan sitten mallia Guatemalasta: siellä ihmiset ovat työuralla jo kymmenenvuotiaina, Nokso-Koivisto lataa.
Viime keväänä järjestetty opiskelijoiden suurmielenosoitus nosti opintoaikojen rajauskeskustelun näkyvästi julkiseen keskusteluun, minkä Oskari Nokso-Koivisto toivoo nyt heijastuneen myös opetusministeriön tulossa oleviin esityksiin ja tietenkin asioista viime kädessä päättäviin kansanedustajiin.
– Kevään mielenosoitus oli ehdottoman tarpeellinen. Se vakuutti meidät, ja toivottavasti kaikki muutkin siitä, että näissä kysymyksissä opiskelijoilla on vahva yhteinen näkemys opintoaikojen rajauskeskustelussa.
Täksi syksyksi Oskari Nokso-Koivisto ei vielä lupaa suuria mielenosoituksia.
– Ensiksi luetaan hyvin tarkkaan se valtioneuvoston esitys ja sen jälkeen pohditaan miten toimitaan, Nokso-Koivisto sanoo.
Ainakin ylioppilaskunnissa mielenosoituksia on kuulemma jo suunniteltu ja Nokso-Koivisto vakuuttaa, että ylioppilaskuntien liitoltakin löytyy tarvittaessa valmiutta toimia.
– Tämä nähdään niin tärkeänä asiana, että tämän eteen tehdään kaikki mitä tehtävissä on, mutta tässä vaiheessa minä suhtaudun vielä toiveikkaasti siihen, että rähinöintiä ei tarvittaisi.
Opintoaikojen rajauksen lisäksi SYLliä työllistää tänäkin syksynä melkein ikuisuusprojektiksi muuttunut kysymys opintotuen korottamisesta. Nokso-Koiviston mukaan Suomella on mahdollisuus paitsi ilmaisen korkeakouluopetuksen tarjoamiseen, myös opintotuen korottamiseen.
– Jos katsotaan kansainvälisiä mittareita, niin Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista.
Nokso-Koiviston mukaan tähän on päästy oikeilla päätöksillä, joilla on tuettu tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kaikkien lahjakkuuksien käyttöönottoa. Menestys perustuu suomalaiseen osaamiseen, luovuuteen ja korkeaan koulutukseen. Tätä väitettä tuskin opetusministeriökään haluaa kiistää.