Polyteekkari

Neste Oilin Porvoon jalostamolle on valmistumassa uusi tuotantolinja, jonka ansiosta jalostamolla voidaan valmistaa venäläisestä raakaöljystä dieselpolttoainetta euroopan markkinoille

Noin 600 miljoonan euron diesel-hankkeesta vastaava Martti Ronkainen kertoo, että maailman öljymarkkinoilla on tällä hetkellä tilanne, jossa Venäjältä saatavaa raskasta raakaöljyä on tarjolla enemmän kuin esimerkiksi Pohjanmeren kevyttä raakaöljyä. Ongelmana tilanteessa on se, että kevyttä raakaöljyä on huomattavasti helpompi jalostaa bensiiniksi tai dieselpolttoaineeksi. Ainakin Venäjältä saatavassa raakaöljyssä on myös enemmän rikkiä, joka vaikeuttaa sen jalostamista polttoaineeksi koska päästönormit ovat Euroopassa tiukentuneet huomattavasti. Korkealaatuisen ja puhtaan dieselpolttoaineen kysyntä on kuitenkin Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja tähän kysyntään pyrkii Porvoon Kilpilahteen rakennettava uusi tuotantolinja vastaamaan. Tiukentuneet päästörajoitukset pakottavat öljynjalostajat valmistamaan aina vain puhtaampia polttoaineita. Ronkainen kertoo, että Neste Oil on valmis valmistamaan aina sellaista menovettä, mitä viranomaiset vaativat ja samalla huomauttaa, että mitä enemmän polttoainetta joudutaan jalostamaan, sitä enemmän energiaa siihen kuluu. Vaikka kokonaisvaikutus on positiivinen, niin jalostusasteen nosto taas lisää päästöjä jalostusprosessissa.

Valtava projekti
Noin 600 miljoonalla eurolla saa rakennettua paljon. Ronkainen innostuu esittelemään vaikuttavia tilastotietoja hankkeessa tehdyistä rakennustöistä. Maata alueella jouduttiin raivaamaan n. 25 hehtaaria. Kalliota louhittiin 635 000 kiintokuutiometriä. Venttiilejä hankkeessa on 35 000 kappaletta ja kaapeleita 2300 kilometriä. Paikalle toimitettiin myös dieselin valmistuksessa tarvittavat LCF-reaktorit, jotka ovat suurin piirtein stadionin tornin korkuiset ja joiden teräksestä valmistetut seinämät ovat 26 senttiä paksut. Painoa kullakin reaktorilla on n. 1300 tonnia. Ronkainen laskeskelee nopeasti, että se vastaa noin 30 täysperävaunullista rekkaa. Koska reaktorit olivat niin suuria järkäleitä, ainoa mahdollinen kuljetusmuoto oli meritse. Kilpilahden sataman laituria oli – luonnollisesti – vahvistettava ennen kuljetuksen saapumista. Kun laiva oli saapunut satamaan, kuljetettiin reaktorit yksitellen paikoilleen lavetilla, jossa oli 272 pyörää.

Pyöristä suurin osa oli vetäviä, muistelee Ronkainen
Matkalle sattuneet kahdeksan siltaa ja kolme kilometriä tietä oli vahvistettu jo hankkeen kenttätoteutuksen alkumetreillä. Reaktorien nostoissa käytettiin erityistä pukkiratkaisua ja tukimastoja, joiden välistä reaktorit nostettiin paikoilleen. . Rakennustyömaalla on tällä hetkellä noin 950 urakoitsijan työntekijää, joiden tarpeet on myös pyritty huomioimaan. Ronkainen kertoo hymysuin, että työmaan naapurissa on ’Porvoon suurin hotelli’. 312 täydellisesti varusteltua yksiötä on rakennettu konteista kasattuun parakkikylään. Parkkipaikkoja alueelle tehtiin yli 1000 autolle ja sosiaalitilat n. 1000 henkilölle.

Työturvallisuus on tärkeää
Ronkainen kertoo vielä, että paitsi majoitukseen niin erityisesti työturvallisuuteen on työmaalla panostettu paljon. Kaikki alueelle töihin tulevat osallistuvat ensin turvakoulutukseen ja saavat kulkulupansa vasta sen jälkeen. Työmaalla ei saa työskennellä ilman silmäsuojaimia, turvakenkiä, kypärää ja suojavaatteita. Myös putoamissuojaimet tulevat pakollisiksi, kun aletaan työskennellä korkeammalla. Ronkainen esittelee tilastoja, joiden mukaan rakennusteollisuudessa tapahtuu noin 60 poissaoloihin johtavaa tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Diesel-hankkeen työmaalla tapaturmatiheys on ollut vain kymmenesosa tästä. Pisin jakso ilman poissaoloon johtanutta tapaturmaa oli 434 päivää. Siihen ei enää kyllä ylletä, sillä työmaa ehtii valmistua ennen sitä. Projektin kotimaisuusaste on noin 60 prosenttia. Materiaalit ja laitteet saatiin 40 prosenttisesti Suomesta, urakoissa osuus on 85 prosenttia ja palveluissa 90 prosenttia. Neste Oilin Porvoon laitos on kokonaisuudessaan Suomen ja Pohjoismaiden suurin teollisuuslaitos. Euroopan mittakaavassa laitos keskimääräistä suurempi, arvioi Ronkainen. Energiaa Kilpilahdessa kuluu arviolta huimat 12 terawattituntia vuodessa. Vertailun vuoksi sähköä koko Suomessa kuluu 80 terawattituntia. Ronkainen kuitenkin huomauttaa, että sähköä Kilpilahdessa kuluu ’vain’ 1,2 terawattituntia vuodessa. Suurimman osan energiastaan laitos ottaa siitä öljystä, joka sinne tuodaan. Jalostamo kuluttaa myös valtavat määrät jäähdytysvettä. Mereen meneekin Ronkaisen arvion mukaan 900 megawatin teholla 25 asteista jäähdytysvettä. Ronkainen kertoo, että laitos voisi vaikka myydä Helsingille kaukolämpöä, jos se olisi kannattavaa. Ronkainen arvioi, että Kilpilahden jalostamo on ainakin Euroopan öljynjalostamoista energiatehokkaimmasta päästä. Energiatehokkuuden lisäksi Kilpilahden jalostamo tuottaa hyvin korkealaatuisia polttoaineita. Jalostamolla valmistettua bensiiniä viedään muun muassa Kaliforniaan. Ronkainen luulee myös tietävänsä syyn, miksi amerikkalaiset käyttävät nimenomaan autoja, joissa on bensiinimoottorit eikä dieselkoneet, vaikka jälkimmäinen onkin hyötysuhteeltaan parempi. Ronkaisen mukaan Yhdysvalloissa myytävä diesel on ollut heikompilaatuista ja siksi diesel-autot eivät ole saaneet suurta suosiota. Euroopan maista sen sijaan Itävallassa uusista autoista jo yli 70 prosenttia on dieselkäyttöisiä.




	Venäläinen raakaöljy dieseliksi Eurooppaan Santeri Kontinen Neste Oilin Porvoon jalostamolle on valmistumassa uusi tuotantolinja, jonka ansiosta jalostamolla voidaan valmistaa venäläisestä raakaöljystä dieselpolttoainetta euroopan markkinoille Noin 600 miljoonan euron diesel-hankkeesta vastaava Martti Ronkainen kertoo, että maailman öljymarkkinoilla on tällä hetkellä tilanne, jossa Venäjältä saatavaa raskasta raakaöljyä on tarjolla enemmän kuin esimerkiksi Pohjanmeren kevyttä raakaöljyä. Ongelmana tilanteessa on se, että kevyttä raakaöljyä on huomattavasti helpompi jalostaa bensiiniksi tai dieselpolttoaineeksi. Ainakin Venäjältä saatavassa raakaöljyssä on myös enemmän rikkiä, joka vaikeuttaa sen jalostamista polttoaineeksi koska päästönormit ovat Euroopassa tiukentuneet huomattavasti. Korkealaatuisen ja puhtaan dieselpolttoaineen kysyntä on kuitenkin Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja tähän kysyntään pyrkii Porvoon Kilpilahteen rakennettava uusi tuotantolinja vastaamaan. Tiukentuneet päästörajoitukset pakottavat öljynjalostajat valmistamaan aina vain puhtaampia polttoaineita. Ronkainen kertoo, että Neste Oil on valmis valmistamaan aina sellaista menovettä, mitä viranomaiset vaativat ja samalla huomauttaa, että mitä enemmän polttoainetta joudutaan jalostamaan, sitä enemmän energiaa siihen kuluu. Vaikka kokonaisvaikutus on positiivinen, niin jalostusasteen nosto taas lisää päästöjä jalostusprosessissa. Valtava projekti Noin 600 miljoonalla eurolla saa rakennettua paljon. Ronkainen innostuu esittelemään vaikuttavia tilastotietoja hankkeessa tehdyistä rakennustöistä. Maata alueella jouduttiin raivaamaan n. 25 hehtaaria. Kalliota louhittiin 635 000 kiintokuutiometriä. Venttiilejä hankkeessa on 35 000 kappaletta ja kaapeleita 2300 kilometriä. Paikalle toimitettiin myös dieselin valmistuksessa tarvittavat LCF-reaktorit, jotka ovat suurin piirtein stadionin tornin korkuiset ja joiden teräksestä valmistetut seinämät ovat 26 senttiä paksut. Painoa kullakin reaktorilla on n. 1300 tonnia. Ronkainen laskeskelee nopeasti, että se vastaa noin 30 täysperävaunullista rekkaa. Koska reaktorit olivat niin suuria järkäleitä, ainoa mahdollinen kuljetusmuoto oli meritse. Kilpilahden sataman laituria oli – luonnollisesti – vahvistettava ennen kuljetuksen saapumista. Kun laiva oli saapunut satamaan, kuljetettiin reaktorit yksitellen paikoilleen lavetilla, jossa oli 272 pyörää. Pyöristä suurin osa oli vetäviä, muistelee Ronkainen Matkalle sattuneet kahdeksan siltaa ja kolme kilometriä tietä oli vahvistettu jo hankkeen kenttätoteutuksen alkumetreillä. Reaktorien nostoissa käytettiin erityistä pukkiratkaisua ja tukimastoja, joiden välistä reaktorit nostettiin paikoilleen. . Rakennustyömaalla on tällä hetkellä noin 950 urakoitsijan työntekijää, joiden tarpeet on myös pyritty huomioimaan. Ronkainen kertoo hymysuin, että työmaan naapurissa on ’Porvoon suurin hotelli’. 312 täydellisesti varusteltua yksiötä on rakennettu konteista kasattuun parakkikylään. Parkkipaikkoja alueelle tehtiin yli 1000 autolle ja sosiaalitilat n. 1000 henkilölle. Työturvallisuus on tärkeää Ronkainen kertoo vielä, että paitsi majoitukseen niin erityisesti työturvallisuuteen on työmaalla panostettu paljon. Kaikki alueelle töihin tulevat osallistuvat ensin turvakoulutukseen ja saavat kulkulupansa vasta sen jälkeen. Työmaalla ei saa työskennellä ilman silmäsuojaimia, turvakenkiä, kypärää ja suojavaatteita. Myös putoamissuojaimet tulevat pakollisiksi, kun aletaan työskennellä korkeammalla. Ronkainen esittelee tilastoja, joiden mukaan rakennusteollisuudessa tapahtuu noin 60 poissaoloihin johtavaa tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Diesel-hankkeen työmaalla tapaturmatiheys on ollut vain kymmenesosa tästä. Pisin jakso ilman poissaoloon johtanutta tapaturmaa oli 434 päivää. Siihen ei enää kyllä ylletä, sillä työmaa ehtii valmistua ennen sitä. Projektin kotimaisuusaste on noin 60 prosenttia. Materiaalit ja laitteet saatiin 40 prosenttisesti Suomesta, urakoissa osuus on 85 prosenttia ja palveluissa 90 prosenttia. Neste Oilin Porvoon laitos on kokonaisuudessaan Suomen ja Pohjoismaiden suurin teollisuuslaitos. Euroopan mittakaavassa laitos keskimääräistä suurempi, arvioi Ronkainen. Energiaa Kilpilahdessa kuluu arviolta huimat 12 terawattituntia vuodessa. Vertailun vuoksi sähköä koko Suomessa kuluu 80 terawattituntia. Ronkainen kuitenkin huomauttaa, että sähköä Kilpilahdessa kuluu ’vain’ 1,2 terawattituntia vuodessa. Suurimman osan energiastaan laitos ottaa siitä öljystä, joka sinne tuodaan. Jalostamo kuluttaa myös valtavat määrät jäähdytysvettä. Mereen meneekin Ronkaisen arvion mukaan 900 megawatin teholla 25 asteista jäähdytysvettä. Ronkainen kertoo, että laitos voisi vaikka myydä Helsingille kaukolämpöä, jos se olisi kannattavaa. Ronkainen arvioi, että Kilpilahden jalostamo on ainakin Euroopan öljynjalostamoista energiatehokkaimmasta päästä. Energiatehokkuuden lisäksi Kilpilahden jalostamo tuottaa hyvin korkealaatuisia polttoaineita. Jalostamolla valmistettua bensiiniä viedään muun muassa Kaliforniaan. Ronkainen luulee myös tietävänsä syyn, miksi amerikkalaiset käyttävät nimenomaan autoja, joissa on bensiinimoottorit eikä dieselkoneet, vaikka jälkimmäinen onkin hyötysuhteeltaan parempi. Ronkaisen mukaan Yhdysvalloissa myytävä diesel on ollut heikompilaatuista ja siksi diesel-autot eivät ole saaneet suurta suosiota. Euroopan maista sen sijaan Itävallassa uusista autoista jo yli 70 prosenttia on dieselkäyttöisiä.