Materiaali- ja kallio­tek­nii­kan osaston kasvojen­kohotus­­kampanja tuottaa tulosta.



”Aiotko opiskelemaan? Tahdotko huipulle?”

Kysymykset esitetään materiaali- ja kalliotekniikan osaston verkkosivuilla, jotka teetettiin muutama vuosi sitten mainostoimistolla. Tekstiä klikkaamalla pääsee lukemaan Tonin, Sannan ja Sepon kertomuksia ”vuoren huipulle” pääsemisestä. Kukapa ei tahtoisi olla siellä itsekin!

Materiaali- ja kalliotekniikan osastonjohtaja Kari Heiskanen kertoo, että viime vuosina osastolla on ollut ”tiukkaa yritystä” imagon kohottamiseen. Nykyaikana materiaali- ja kalliotekniikka saattaa särähtää abiturientin korvaan. Kännykät ja sähköinen viestintä kiinnostavat nuoria enemmän.

”Lähtökohtana osaston suhteen oli ’muutut tai kuolet’”, Heiskanen sanoo.

Paitsi ulkoiseen ilmeeseen, osasto on keskittynyt tietoisesti osaston modernisoimiseen ja opetuksen laadun parantamiseen. Osastolla tutkitaan nykyään esimerkiksi elektroniikkaa ja kierrätysmateriaaleja. Heiskanen pitää hankalana sitä, että materiaalitekniikassa tutkittavat materiaalit eivät sano kuluttajalle juuri mitään. ”Kyseessä ei ole vielä kännykkä, vaan yksi pykälä sitä ennen”, Heiskanen yksinkertaistaa.

Ainakin vielä jokin aika sitten MK-osastolta valmistuneiden yleisin työnantaja oli Nokia.

Heiskasen mielestä on selvää, että TKK:n työntekijöiden ambitiot keskittyvät ensisijaisesti tutkimukseen. Opetus tulee siivellä ja jää valitettavan usein jalkoihin. Siksi asiaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Materiaali- ja kalliotekniikan osaston opettajat ja opiskelijat pohtivat näitä asioita varta vasten järjestetyillä opetuksen arvopäivillä.

”Meidän täytyy miettiä, että olemmeko vain tiedon välittäjiä vai voimmeko antaa opiskelijoille paremmat eväät. Lyhytaikaista tietoa tärkeämpää on oppia oppimaan ja ymmärtämään”, Heiskanen sanoo. ”Mutta hyvää opetusta ei voi käskeä, sen pitää kummuta opettajasta itsestään, sitä pitää haluta.” Heiskanen uskoo tähän päästävän sillä, että opetuksen arvot otetaan säännöllisesti perusteelliseen käsittelyyn.

Viimeksi opetuksen arvopäivä järjestettiin syyskuussa, seuraava pidetään vielä tämän kuun aikana.

Opiskelijoiden elämää pyritään helpottamaan myös sähköisillä, esitäytetyillä ilmoittautumislomakkeilla ja fukseille tänä syksynä lanseeratulla sähköisellä opintosuunnitelmalla, e-HOPSilla.

”TKK:n mielestä meidän olisi pitänyt odottaa kaikkien yhteistä Oodia, mutta halusimme ottaa oman järjestelmän käyttöön heti kun mahdollista. Muutenhan tässä menee monta teekkaripolvea hukkaan!” Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan sähköistä opintosuunnitelmaa ei täytetä ”vanhalla tyhmällä tavalla”, jonka mukaan fuksien olisi tiedettävä koko opiskeluajan opinnot ensimmäisenä syksynä. ”Sähköistä HOPSia päivitetään jatkuvasti ja joka vaiheessa on mahdollisuus keskustella opintoneuvojan kanssa”, Heiskanen kehuu.

Heiskanen kaivaa takkinsa taskusta pikkuruisen jousen ja venyttää sen äärimmilleen. ”Kun nyt työnnän tämän teekuppiini, se palautuu takaisin alkuperäiseen muotoonsa.” Lämpöohjautuva muistimetallijousi on hetkessä yhtä lyhyt kuin alunperinkin. Materiaalia käytetään muun muassa hampaiden oikaisussa, mutta Heiskasen minijousen tarkoitus on toinen: ”Tällä pyrin kaappaamaan ihmisten mielenkiinnon materiaaleja kohtaan.”

Materiaali- ja kalliotekniikan osaston ulkoisen imagokampanjan tärkein kohderyhmä ovat abiturientit sekä lukion ja peruskoulun opettajat. ”Heidät on kutsuttu tänne tutustumaan, heille on pidetty show’ta siitä, että mikä tämä juttu oikein on.” Ainakin numeerisin mittarein kampanja on tuottanut tulosta: osaston pisterajat ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana, toisin sanoen hakijoita on ollut enemmän kuin aikaisemmin. Myös osastoa vaihtavien määrä on saatu pysäytettyä.

Materiaali- ja kalliotekniikan osastolla pohditaan paljon myös tulevaisuutta, vaikka se Heiskasen mukaan se onkin insinöörille vaikeaa. Tulevaisuuden skenaarioille on mahdotonta laskea todennäköisyyksiä, vaikka insinöörin mieli tekisi.

”On vaikeaa saada ihmiset ymmärtämään, että todennäköisyyksillä ei ole merkitystä, vaan sillä, että tulevaisuutta yleensä pohditaan”, Heiskanen sanoo. ”Sitä paitsi se on helkkarin hauskaa hommaa ja tuo ajatteluun uusia elementtejä.”

Osastolla on useita eri tasoisia tulevaisuusskenaarioita, pisin ulottuu vuoteen 2020. Heiskasen mukaan tavoitteena on ”kehittää parempaa herkkyyttä nähdä, minne päin maailma menee”.

”Korkeakoulu liikkuu hitaasti, pitää olla ajoissa, että ehtii kääntyä”, hän sanoo.

Heiskanen kokoaa ajatuksensa yhdeksi selkeäksi visioksi, jota vuoriosaston on hänen mielestään tavoiteltava: ”Osastosta on saatava koulutuksellisesti korkeatasoinen yksikkö.” Siinäpä jatkuvaa haastetta tulevaisuudelle.