Mieli tekisi lähteä, mutta onko Toijalan takana elämää? Polyteekkari kartoitti nuoren diplomi-insinöörin elinolot neljällä paikkakunnalla.





”Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki”, sanoo 27-vuotias Toni Honkakangas. Hän työskentelee ABB:llä, joka on Vaasan suurin työllistäjä heti kaupungin itsensä jälkeen. Muita paikkakunnalla toimivia yrityksiä ovat esimerkiksi Wärtsilä, taajuusmuuttajiin erikoistunut Vacon sekä muoviputkia valmistava KWH-yhtymä.
Honkakangas on opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa automaatioteknologiaa, teollisuustaloutta, ohjelmistotuotantoa ja sähkövoimatekniikkaa. Hänen nykyinen työnsä projekti-insinöörinä sisältää dieselvoimalaitosten sähkö- ja automaatiosuunnittelua. Kovin laajaa kuvaa työtehtävistä Honkakankaalla ei vielä ole, sillä hän aloitti osastollaan muutama kuukausi sitten – DI:n paperitkin ovat vasta kaksi viikkoa vanhat.
”Olen kotoisin Vaasan vierestä Mustasaaresta, joten muutto takaisin kotiseudulle tuntui luontevalta”, Honkakangas kertoo. Myös Annika-puoliso on kotoisin Vaasan seudulta. Pariskunnalla on reilun vuoden ikäinen tytär.
Honkakankaan perhe asuu Palosaarella, noin kilometrin päässä keskustasta hyvien palvelujen äärellä. Palosaarella sijaitsee myös Vaasan yliopisto. 80 neliön asunto kaupunginosasta irtoaa kiinteistövälitysfirmojen nettisivujen mukaan noin 100 000 eurolla. Honkakankaan tuntuman mukaan asuntoja on tällä hetkellä tarjolla hyvin.
Pariskunta on asunut myös vuoden verran Stuttgartissa. Sieltä mieleen jäivät isot konsertit ja musikaalit. Samantyyppisiä massiivisia tapahtumia Vaasassa ei juuri järjestetä, joskin teatteri vastaa osaltaan kulttuuritarjonnasta ja Botniahallissa pidetään messuja. Honkakankaan mukaan urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet ovat Vaasassa hyvät. Samoin alueelta löytyy esimerkiksi huonekalu- ja autoliikkeitä – mitä nyt vaimo välillä tahtoo Ikeaan.
Honkakankaan työmatkat taittuvat autolla, aikaa kuluu kymmenisen minuuttia yhteen suuntaan. ”Kesän tullen olisi tarkoitus kaivaa polkupyörä esille”, mies suunnittelee. Vaasan tuulinen ilmasto ei häntä kuulemma erityisesti haittaa.

”Suomen aurinkoisin kaupunki”
Asukkaita 57 000, joista ruotsinkielisiä 25 %
Väestön muutos +28 (2003)
Etäisyys Otaniemestä 415 km

Elina Mattila


Porista kotoisin oleva Petteri Haapanen tekee diplomityötä ja työskentelee forssalaisessa Mitron Oy:ssä. Pääkaupunkiseudun katukuvassa yrityksen tuotteet näkyvät esimerkiksi linja-auton numeron kertovina näyttötauluina. Haapanen on viettänyt 19 000 asukkaan Forssassa muutaman vuoden. ”Tässä elämänvaiheessa täällä on mukava asua”, hän toteaa. Forssaa tuleva diplomi-insinööri kuvailee kaupungiksi, jossa peruspalvelut toimivat hyvin ja etäisyydet tärkeimpiin paikkoihin ovat keskustassa lyhyitä.
Forssan teollisuutta leimaa elintarvike- ja rakennusteollisuuden vahva läsnäolo. ”Forssan nakit ovat varmasti tuttuja kaikille”, naurahtaa markkinointisihteeri Päivi Majakka. Hän kertoo, että Forssaan sijoittuneet yritykset pitävät kaupunkia hyvänä paikkana logistiikan kannalta: ”Helsinki, Tampere ja Turku ovat kaikki sadan kilometrin etäisyydellä.”
Forssalaisista korkean teknologian yrityksistä Petteri Haapasen työpaikka on suurin. ”Mitronin lisäksi täällä on muutamia pieniä ohjelmistotaloja”, Haapanen kertoo. Forssan yöelämä ei ole kaikkein vilkkaimpia, ja siksi diplomityökin etenee vauhdilla. ”Viikonloppuisin lähden kyllä yleensä tyttöystävän luokse Helsinkiin.”
Kesäaikaan Forssassa tapahtuu kaikkein eniten. Toritapahtumissa on nimekkäitä esiintyjiä, ja amerikkalaisten autojen harrastajat kokoontuvat valtakunnallisesti kaupungin raviradalla järjestettävään Pick-Nick-tapahtumaan. Lapsiperheet viihtyvät kaupungin rakentamassa viihdeuimalassa.
Piakkoin valmistuva diplomi-insinööri ei vielä suunnittele perheen perustamista, mutta lapsia ajatellen Forssa voisi olla hyvä asuinpaikka. ”Puhdasta luontoa ja elintilaa täällä on”, Haapanen toteaa. Pääkaupunkiseudun asumiseen tottuneelle Forssa tarjoaa mahdollisuuden elämänlaadun nostamiseen – eläminen on halpaa: ”500 euron kuukausivuokralla täällä saa saunalla ja nettiyhteydellä varustetun kämpän”, Petteri Haapanen kertoo.
Jonkin aikaa sitten Haapasen kaveri oli käymässä Forssassa. Viikonlopun jälkeen hän oli todennut, että kaksi parasta paikkaa, joissa hän on ikinä käynyt, ovat Praha ja Forssa. Haapanen pohtii, että yllättävä kommentti johtunee lupsakasta ilmapiiristä, joka kaupungissa vallitsee: ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja puhuvat enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.”

”Forssa – onnistumisen edellytykset”
Asukkaita 18 000
Väestön muutos –97
Etäisyys Otaniemestä 108 km


Santtu Kallionpää


Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri Eila Laurila tuli Jyväskylään seitsemisen vuotta sitten silloisen miehensä mukana. Hän oli siis työtä tarvitsevan puolison asemassa. Silloin tärppäsi ensi yrittämällä. ”Ainakin IT-alalla on nyt toista. Tilanne on pysähtynyt, ihmiset eivät vaihda työpaikkojaan”, Laurila arvioi. Hän työskentelee tieto- ja viestintäteknologiakonserni Yomissa projektipäällikkönä.
Jyväskylän yliopiston vieressä viihtyvien IT-yritysten lisäksi kaupungista löytyy perinteistä teollisuutta. Metso on alueen suurin yksityisen sektorin työnantaja; myös TietoEnator, TeliaSonera, UPM-Kymmene ja Yomi ovat tärkeimpien joukossa. Paikallinen DI-populaatio ei kuitenkaan ole kovin suuri etenkään IT-alalla, jolla työskentelee paljon yliopistosta valmistunutta väkeä.
Laurila asuu 123-neliöisessä omakotitalossa muutaman tuhannen asukkaan taajamassa. Kahdentoista kilometrin työmatkansa hän kulkee omalla autolla. Keskustan ulkopuolelle muuttaminen oli oma valinta, kaupunkikämppiäkin riittää niitä haluaville. Yliopiston vaikutus tosin näkyy asuntomarkkinoilla.
”Vuokra-asuntoja on vaikeaa saada varsinkin syksyisin. Täällä kyllä rakennetaan paljon niin omistus- kuin vuokra-asuntojakin”, Laurila kertoo. Tämänhetkisestä asunnostaan Laurila maksoi noin miljoona markkaa. Sitä ennen, muutama vuosi sitten, hän asui kaksiossa, jonka kuukausivuokra oli 2000 markan luokkaa.
Harrastusten suhteen Jyväskylässä on, mistä valita. Erityismaininnan ansaitsee ilmailu. Jyväskylä on Keski-Suomen ainoa paikkakunta, jolla voi harrastaa lentämistä, ja siipeilemään saapuu väkeä matkankin takaa. Laurila itse harrastaa pyöräilyä ja muuta liikuntaa, ilmailu on ajan puutteen takia jäänyt. Myös kulttuuria löytyy ”yllättävän paljon” kaupunginteatterista klubeihin ja erilaisiin musiikkitapahtumiin.
Laurila on alun perin kotoisin Lahdesta. Hän on vaihtanut paikkakuntaa kymmenisen kertaa. Jyväskylässä hän on viihtynyt pisimpään, ja viihtyy luultavasti vielä pitkään.
”Täällä ei ole ikivanhaa ja jysähtänyttä kulttuuria. Aina voi valita, mitä tekee, ja uutta tulee. Ihmiset ovat avoimia, tänne on helppoa tulla.”

”Uuden aallon kaupunki”
Asukkaita 82 400
Väestön muutos +1299 (2003)
Etäisyys Otaniemestä 275 km

Marja Ollila


”Miellyttävällä paikalla, hyvät yhteydet muualle Suomeen”, diplomi-insinööri Marko Sundqvist mainostaa uutta asuinpaikkaansa Kuusankoskea. Joulukuussa Teknillisen korkeakoulun puunjalostusosastolta valmistunut Sundqvist muutti paikkakunnalle työn perässä. Hän on vastannut UPM Kymin sellutehtaan kuitulinjojen käyttöinsinöörin tehtävistä tämän vuoden alusta lähtien. Uudella kotipaikkakunnalla nuorta diplomi-insinööriä miellyttävät erityisesti hyvät ulkoliikuntamahdollisuudet.
”Lähellä on melkein parinkymmenen kilometrin valaistu latu. Kesällä harrastan maastopyöräilyä, ja siihenkin on hyvät mahdollisuudet.”
Keskustassa on uimahalli ja golfkenttä. Valkealassa sijaitsevaan Repoveden kansallispuistoon on 40 kilometrin matka. Kuusankoski – tai Kuusaa, kuten paikalliset sanovat – on siis urheilijan paratiisi. Entäs asuminen sitten?
”Sekä asuntojen myyntihinnat että vuokrat ovat täällä alhaisia. Maksan itse 52 neliön asunnostani reilun kuuden euron neliövuokraa, johon sisältyy vesi.” Sundqvist asuu keskustassa UPM-Asunnot Oy:n omistamassa asunnossa, josta hurauttaa tehtaalle pyörällä seitsemässä minuutissa.
Huoneistokeskus välittää vajaan sadan neliön omakotitaloja keskustan tuntumasta alle 100 000 eurolla.
Myös kulttuuri kukoistaa. Kuusankoskella on elokuvateatteri, uusi kirjasto ja Kuusankoski-talo, jossa järjestetään muun muassa konsertteja. Se, mitä Kuusankoskelta ei saa, löytyy yleensä Kouvolasta, seitsemän kilometrin päästä.
Ei hassumpaa. Silti Kuusankosken täytyy houkutella asukkaita. Jokainen tulokas saa tervetulopaketin ja kahvikutsun kaupungintalolle.
”Naisten tanssit täällä olisi”, Sundqvist kuvaa Kuusankosken yöelämää, jonka hän itse sanoo jättäneensä väliin. Sundqvistin mukaan omanikäisiä ihmisiä tuntuu olevan harvinaisen vähän. ”Eihän tämmöinen sovi, jos ei itsensä kanssa viihdy. Asenteesta se on pitkälti kiinni.” Viikonloput kuluvat pääasiassa harrastusten parissa, muualla Suomessa kavereiden luona tai perheen kotikaupungissa Lappeenrannassa. Pelkkä Kymijoki ei tyydytä meren ja Saimaan rannalla aiemmin asunutta Sundqvistiä: ”Onhan se mahtava, mutta ei siinä voi kunnolla purjehtia!”

”Tervetuloa asukkaaksi Kuusankoskelle, Suomen paperikaupunkiin.”
Asukkaita 20 500
Väestön muutos –95 (2003)
Etäisyys Otaniemestä 160 km

Terhi Upola