Helsinki, kulttuuriareena Gloria 23.2.2002. Tätä iltaa ja keikkaa oli odotettu innolla. Koko illan odotusta leimaa varsinkin illan dj Isoherran vaikutukset allekirjoittaneen mielikuvaan teknosta musiikkityylinä. Tämän lisäksi toki myös pieni sessio, jonka vietin jutellen kyseisen DJ-muusikko-tuottajan kanssa.

Kun Jeff Mills vastasi puhelimeen Pariisilaisesta hotellista keskellä Espanjan-kiertuetta (Tosi juttu!), täytyy myöntää, jännitin hiukan. Enhän ollut aiemmin haastatellut ketään puhelimitse, enkä myöskään englanniksi. Enkä ikinä näin suurta nimeä. Kuitenkin viimeistään parin kysymyksen jälkeen pelot DJ-tähdistä, jotka syövät aamiaiseksi hiirimäisesti edessään vinkuvia toimittajia, kaikkoavat.

Koko ilta oli tähän asti ollut jonkinlainen hektinen räpellys, ilta jonka haluaisi pikimmiten unohtaa, lukuunottamatta sitä, mitä varten tänne oli tultu. En juurikaan ehtinyt henkisesti valmistautua keikkaan, lopputuloksena oli kuitenkin nautittava, loistava keikka.

Musiikillisesti ilta Gloriassa oli loistavaa viihdettä. Jyväskyläläis-helsinkiläisen teknokulttuurin yhdistyksen Niitty ry:n järjestämien Virus -bileiden ensimmäinen otos oli menestys. Loppuunmyyty paikka ei ollut hetkeäkään liian täynnä, äänenvoimakkuus oli juuri sopiva nautittavaksi ilman korvatulppiakin, lisäksi juhlijoille löytyi tavallisen baaritarjoilun lisäksi kahvikioski, josta sai myös lämpimiä korvapuusteja.

Päälavalla soittavista tiskijukista kotimaan pojat Erkko ja Dixon soittivat säästelevästi, jättäen tilaa illan pääesiintyjälle. Sopivaa sinänsä, Jeff Millsin kolmen tunnin setin aikana henkilökohtaisen fyysisen kunnon rajat ehtivät tulla vastaan. Itseäni ilahdutti Jeff Millsin koko keikan läpi kulkenut jonkinlainen punainen lanka, samalla saimme kuulla itsensä Jeff Millsin suurimpia hittejä, Jeffin haastattelussaankin mainitsemia aasialaisia vaikutteita, loistavia teknokipaleita, mutta myös lattarityylistä housea ja yksi diskohitti.

- Monille dj:lle on tullut itseisarvoksi se, että musiikki paahtaa koko ajan, että jokaisen levyn on oltava uusi, että samaa levyä ei voi soittaa kahdesti ja että jokaisen levyn pitää saada yleisö reagoimaan. Tämä tekee tunnetusti yleisön iloiseksi, joka tarkoittaa sitä, että nämä DJ:t menestyvät ja he voivat tehdä hommiaan. Mielestäni se on ihan hienoa, mutta kun ajattelee dj-setin pituutta, kahdesta kolmeen tuntiin, siinä on aikaa tehdä monenlaisia juttuja, mutta monet eivät uskalla tehdä asioita toisin. Minua inspiroi vaihtelu, olkoon musiikin ennalta-arvaamattomuudessa tai niinkin ennalta-arvaamaton juttu, kuin musiikin sammuttaminen hetkeksi, niin että jengi saa kuulla hetken aikaa hiljaisuutta.

Myös tunnelma Gloriassa oli loistava, suurin osa ihmisistä oli varmasti tullut paikalle musiikin, ja sen mukana tanssimisen, takia. Monilta osin Millsin dj-setti muistutti rock-keikkoja yleisön taputtaessa samanaikaisesti ja huutaen illan tähden tehdessä, no ylipäänsä, jotain. No eipä voi valittaa, etteikö Mills olisi paljoa tehnyt, herra vaihteli kuitenkin levyjä sen verran tiuhaan, että jos kiekko oli jo pyörinyt lautasella rauhassa yli kymmenen sekuntia, rupesi sitä jo ihmettelemään. Kaikki kolme levylautasta saivat kyytiä, ja varsinkin lopussa myös 909-rumpukone encoren muodossa totteli Millsiä suopeasti. Kun on nähnyt paljon ja paljon DJ:tä, jotka eivät soittimiensa takana paljoa hötkyile, korkeintaan nyökkäilevät ja egoilevat, tätä osaa arvostaa. Jeff Millsin, joka on teknon ystävien kesken aikamoinen guru mutta tuskin varsinainen supertähti-DJ, joka paistattelisi usein lehtien otsikoissa. Millsin kanssa oli myös puhetta supertähti-DJ:stä, ja heidän nopeasta elämäntyylistään. Esimerkkinä mainitsin Judge Julesin, koska hänkin oli juuri käynyt Suomessa.

- Onko Judge Jules superstara-DJ? Nauroi Mills ja jatkoi: Rehellisesti minun täytyy sanoa, että mielestäni se on hienoa. On hienoa että olemme luoneet sellaisen mahdollisuuden. Se on itse kunkin vaihtoehto, onko se omasta mielestään hienoa, ja aikooko olla sellainen DJ kuten Judge Jules. Heillä on myös vaihtoehto olla vaikka teknisesti loistava DJ tai mitä vaan... on paljon vaihtoehtoja. -Ero minun ja Judge Julesin välillä on syvyys ja se, kuinka ja miksi asiat ovat edenneet kahdeksankymmentäluvulta elektronisessa musiikissa. Uskon että tulevaisuudessa touhu voi laajentua vielä lisää, ihmiset ovat vain ylpeitä tekemästään ja rakastavat elämäntyyliään. Elämäntyyli voi olla nopea, jos haluaa niin, mutta se voi olla myöskin hidasta jos niin toivoo. On hienoa että meillä on ainakin se vaihtoehto. Asiat eivät ole aina olleet näin.

Juhlat olivat onnistuneet ja Jeff Mills oli talon kuningas. Matkustetaan kuitenkin nyt ajassa hieman taaksepäin, ja muistellaan, mitä miehen kanssa juteltiin. Gloriassakin tuli selväksi, ettei miehen musiikkimaku rajoitu teknoon, vaan muunkinlaiseen konemusiikkiin. Näin siis DJ-keikoilla, entäpä musiikin tekemisen inspiraationa?

- Kuuntelen erilaisia artisteja kuten Vangelis ja paljon elokuvien ääniraitoja, Barry Goldsmithiä, John Williamsia ja jazzia artisteilta kuten Duke Ellington ja Miles Davis. Elektronisen musiikin tekemisen inspiraatioksi kuuntelen hyvin vähän elektronista musiikkia.

Huumeidenkäyttö bileissä nousee ilmiönä jatkuvasti otsikoihin. Onko ongelmaa liioiteltu mediassa?

- Ollakseni täysin rehellinen, monet ihmiset käyttävät huumeita näissä bileissä, ja minusta se on häpeällistä. Jos ihmiset tietäisivät, mitä järjestäjät ja DJ:t ja se valomies ja se tyyppi joka projektoi videoita seinälle, jos ihmiset tietäisivät mitä me teemme tehdäksemme illasta jännittävän, heidän ei pitäisi tarvita huumeita. Se on yliampuvaa.

- Me yritämme tehdä illasta jännittävää ja ihmiset ottavat huumeita eivätkä muista tapahtumasta mitään. Huumeiden käyttö bileissä on jotain, mitä on tapahtunut jo kauan, joten kun aina kun on tällaiset bileet niin jotkut idiootit tuntevat tarvitsevansa täyttää jotain...en tiedä, se on hullua. Siinä ei ole mitään järkeä ja se on mielestäni täysin tarpeetonta. Ja kaiken lisäksi se on äärimmäisen vaarallista.

Tekno elektronisen musiikin tyylisuuntana on jonkinlaisessa nousussa Suomessa. Nytkin bileitä mainostetaan paljon sanoilla techno ja tech-sitä ja tech-tätä, usein kuitenkaan samaisten bileitten musiikki ei ole välttämättä kuin laimennettu versio teknosta. Jos ja kun teknosta tulee trendi, onko se paha asia?

- Se on hyvä asia, koska mitä tulee tapahtumaan on se, että kun kaikki lukevat ja innostuvat siitä, he menevät niihin bileisiin, ja jotkut joutuvat koukkuun teknoon, ja haluavat oppia siitä lisää. Siten ihmiset menevät syvemmälle musiikkiin ja sieltä löytyvät ihmiset jotka rakastavat teknoa taiteenlajina.

- Ja sitten on se osa porukasta, jotka todella pitävät sitä sillä hetkellä jännittävänä ja jotka siirtyvät siitä muihin juttuihin aikanaan, olkoon housea tai trancea. Se on hyvä asia. Se on prosessi jonka olen nähnyt tapahtuvan kaikkialla. Se on hyvä asia että nimeä käytetään paljon ja se saa ihmisten huomion.