Polyteekkari

TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Elg ja Teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja Alari Kujala Kertovat omat näkemyksensä Teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen ympätillä käydyistä oikeustaisteluista. Molemmat osapuolet toivovat yhdistyksen toiminnan pääsevän uudelleen käyntiin.

Teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen (TTEY) ympärillä yli kymmenen vuotta jatkunut kiistely ja lähes loputtomalta vaikuttanut oikeustaistelu on näillä näkymin tullut päätökseensä.

Korkein oikeus päätti lokakuun lopulla, että se ei anna valituslupaa hovioikeuden helmikuussa antamaan tuomioon, jonka mukaan yhdistyksen Ostrobotnialla joulukuussa vuonna 2000 pitämä kokous oli TTEY:n laillinen kokous, ja että tuolla kokouksella oli oikeus valita yhdistykselle uusi johtokunta.

TTEY:n aikaisempien sääntöjen mukaan TKY:lle kuului kolme paikkaa varakkaan TTEY:n johtokunnassa. Patentti- rekisterihallituksen vuonna 1999 hyväksymässä sääntömuutoksessa TKY: n mandaattipaikat poistettiin, mutta vuonna 2000 valitun uuden johtokunnan kokoonpano tyydytti ylioppilaskuntaa, mutta ei aikaisemman johtokunnan jäseniä, jotka valittivat asiasta.

TKY:n mukaan TTEY pääsee ny vihdoinkin toteuttamaan alkuperäistä tarkoitustaan eli teekkaritoiminnan edistämistä ja TKY:n tukemista. TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Elg uskoo, että ensimmäiset avustukset arviolta hieman yli viiden miljoonan euron omaisuuden tuotoista päästään jakamaan ensi vuoden aikana. TKY: n edustajistossa on jo keskusteltu avustusten mahdollisista jakoperusteista, ja nämä varmistunevat ensi kevään aikana.

– Tämä on meille kauan odotettu iloinen uutinen, ja olemme erittäin helpottuneita. On surullista, että se vaati kaiken tämän vaivan, TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Elg sanoo.

Kiistan toista osapuolta edustava, TTEY:tä vuodesta 1970 oikeuden päätöksen mukaan vuoteen 2000 saakka johtanut Alari Kujala on luonnollisesti myös pahoillaan yli kymmenen vuotta jatkuneesta oikeusprosessista.

– Meille, jotka olimme keräämässä yhdistyksen omaisuutta, tuli tunne, että yritys yritetään väkisin vallata, ja siinä sitten puolustauduttiin. Nyt on käytetty kaikki aseet, mitä oli olemassa, ja sillä siisti. Yhdistys on vallattu ja nyt mennään sitten tässä komennossa eteenpäin, Alari Kujala myöntää tappion.

Oikeusprosessi on käynyt läpi kaikki Suomesta löytyvät oikeusasteet. Koska korkeinta oikeutta ylemmäksi ei enää pääse, voi monella tapaa surullista tapausta pitää loppuun käsiteltynä ja yhdistyksen toiminta voidaan yrittää saada jälleen käyntiin.

TEEKKARIKYLÄN NOUSUSTA PÖRSSIHUUMAAN

Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys perustettiin vuonna 1948 TKY: n taloudellisen toiminnan mahdollistamiseksi. TKY: llä ei ollut tuohon aikaan oikeutta harjoittaa varainkeruutoimintaa omissa nimissään, mutta Teekkarikylän rakentamissuunnitelmat vaativat rahoitusta. Yhdistys perustettiin, rahaa saatiin esimerkiksi erilaisilla keräyksillä, ja Kylä rakennettiin.

1950-luvulla TTEY:n kunniaksi voidaan laskea aktiivinen osallistuminen TES-tv:n perustamiseen ja tukemiseen sekä Otaniemen urheiluhallin rakentamiseen. Alari Kujala sen sijaan kiistää Otaniemessä sitkeästi liikkuneet huhut, joiden mukaan TTEY olisi osallistunut 1950-luvulla sotien jälkeiseen mustan pörssin kauppaan.

– Tästä ei ole näyttöä, Alari Kujala kertoo.

1960-luvulle tultaessa kaikki näytti hyvältä. TES-tv:n myymisestä Yleisradiolle saatiin hyvät rahat, ja TTEY:n varoja riitti vielä Otaniemen ostoskeskuksen rakentamiseen. Samaan aikaan ylioppilaskunta pisti rahansa kiinni näyttävän,

Dipoliksi nimetyn ylioppilastalon rakentamiseen. Sitten alkoivat ongelmat. Ylioppilaskunnan puheenjohtajana vuosina 1970 ja 1971 toiminut Alari Kujala kertoo, että vuoteen 1970 mennessä Dipoli oli ajanut ylioppilaskunnan konkurssin partaalle.

– Silloin ylioppilaskunnassa katsottiin, että Teekkaritoiminnan edistämisyhdistystä ei saisi uhrata siihen hirveään moolokin kitaan, minkä Dipoli uhkasi muodostaa, Kujala muistelee.

TTEY:n toiminta päätettiin viedä kauemmaksi ylioppilaskunnasta. Ylioppilaskunnan muuttuessa poliittisten ristiriitojen repimäksi 1970-luvun alkuvuosina Teekkaritoiminnan edistysyhdistyksessä katsottiin parhaaksi keskittyä nimenomaan teekkarikulttuurin tukemiseen. 1970-luvun alkuvaiheessa myös TTEY:n talous oli kohtalaisen huonossa jamassa, mutta vappulehtien avulla se parani vuosien mittaan.

– Me tulimme mukaan Äpyn toimintaan tämän salaseura Sitsimiesliiton pyynnöstä ja hieman myöhemmin aloimme kustantaa myös Julkkua Luolamiesten pyynnöstä. Siitä me saimme sitten pääomia esimerkiksi PK:n ja muiden pumppujen tukemiseen. Tuolloin molemmilla salaseuroilla yhteistoiminnan ehtona oli, että talouden lukuja ei saa tuoda julki, Alari Kujala kertoo.

Vuosien varrella TKY:n edustajat ovat kritisoineet TTEY:n toimintaa avoimuuden puutteesta ja varojen salailusta. Tämä on kuitenkin sikäli hieman kaksinaismoralistista, että käytännössä TTEY:n toiminnan avoimuus ei ole juurikaan poikennut nykyisin ylioppilaskuntaa lähellä olevien Teekkarikulttuurin Tuki Ry:n ja Suomen Äpy-lehtien Liiton toiminnan avoimuudesta. Ilmeisesti vappulehtikulttuuriin kuuluu, että lehdillä tehdyistä voitoista ei haluta juurikaan huudella ulkopuolisille.

TTEY:n teekkaritoiminnan avustaminen oli 1970- ja 1980-luvuilla suhteellisen vaatimatonta.

– Silloin jouduttiin monesti laskemaan hyvinkin tarkkaan, minkä verran esimerkiksi laulukirjojen tai PK:n levyjen tuottamiseen oli varaa pistää, Alari Kujala muistelee.

Useissa tapauksissa TTEY oli myös tukemassa yhdistysten toimintaansa varten ottamia pankkilainoja. Suurin osa TTEY:n nykyisellään suhteellisen merkittävästi omaisuudesta on peräisin pörssikurssien noususta.

– Yhdistyksen taloudellisen tilanteen paraneminen otti aikaa, ja siihen tarvittiin tämä hyvin erikoinen 1990-luku Suomen talouselämässä, missä osakkeiden arvot pomppasivat kymmenkertaisiksi. Onneksi me onnistuimme hajauttamaan tätä omaisuutta niin, että ei oltu kokonaan yhden hevosen varassa, vaikka Nokia tietenkin merkittävää roolia tässä näyttelikin, Kujala kertoo.

TEEKKAREILTA SULJETTU YHDISTYS

Omaisuuden karttuessa TTEY alkoi tukea teekkaritoimintaa aikaisempaa aktiivisemmin. Alari Kujalan mukaan tukitoiminta oli 1990- luvulla jo varsin mittavalla tasolla, kun taas TKY:n puolella katsotaan, että sen olisi pitänyt olla monin verroin aktiivisempaa. Kujalan mukaan TTEY harjoitti 1990-luvulla teekkaritoiminnan avustamista vuosittain noin 150 000 silloisella markalla.

TTEY:n nykyisen sihteerin, Lauri Pakkasen, mukaan TTEY:n avustustoiminta aktivoitui tilinpäätösten perusteella todenteolla vasta 1990-luvun lopulla.

– Silloinkin rahaa jaettiin niin, että kolmasosa meni avustuksiin, kolmasosa näihin oikeudenkäyntikuluihin ja kolmasosa käytettiin sitten yleisiin hallintokuluihin, eli Kujalan ja hänen johtokuntansa kokouksiin ja tapahtumiin, Lauri Pakkanen väittää.

Niin tai näin, vuonna 1993 ylioppilaskunnassa huomattiin, että vanhojen sääntöjen mukaan TKY: lle kuuluisi kolme paikkaa TTEY: n johtokunnasta, mitä lähdettiin myös vaatimaan.

Alari Kujalan mukaan TTEY: n silloinen johtokunta olisi ollut valmis ottamaan teekkarit mukaan yhdistyksen toimintaan, mutta automaattisia mandaattipaikkoja johtokunnasta ei kuitenkaan haluttu myöntää. Ylioppilaskunnassa kuitenkin katsottiin, että paikat kuuluvat TKY:lle, ja riita oli valmis. Kun keskusteluissa ei edetty TKY:n toivomalla tavalla, päätti TKY lähteä vaatimaan johtokuntapaikkoja oikeusteitse.

Aluksi TTEY vaikutti TKY: n edustajilta täysin suljetulta, sillä yhdistyksen sääntöjen mukaan sen kokouksiin ei tarvitse päästää muita kuin yhdistyksen jäseniä. Kysymys yhdistysten jäsenistä muuttui kuitenkin mielenkiintoiseksi, kun selvisi, että TTEY:n vanhat, 1950- ja 1960-luvuilla yhdistyksen toiminnassa mukana olleet jäsenet saattaisivat olla edelleen juridisesti yhdistyksen jäseniä, ja että osa heistä olisi valmis tukemaan TKY: tä TTEY-kiistassa. Kujalan johtokunnan mukaan TTEY:n vanhojen jäsenten jäsenyys yhdistyksessä oli kuitenkin päättynyt pitkään jatkuneen passiivisuuden takia.

OIKEUDESTA OIKEUTEEN

TTEY:n ympärillä käydyt oikeudenkäynnit voi jakaa kahteen erilliseen haaraan, eli oikeudenkäynteihin yhdistyksen jäsenyydestä ja yhdistyksen kokousten päätösvaltaisuudesta.

Ensiksi eri oikeusasteet päättivät, että TTEY:n vanhat jäsenet olivat edelleen yhdistyksen jäseniä, vaikka he eivät olleet osallistuneet yhdistyksen toimintaan millään tavalla 1960-luvun jälkeen. Tämä päätös oikeutti yhdistyksen vanhat jäsenet kutsumaan koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen, joka pidettiin vuoden 2000 lopulla Ostrobotnialla eli Bottalla.

Bottan kokous valitsi TTEY:lle uuden johtokunnan, mutta tämän jälkeen aikaisemman johtokunnan jäsenet ja heidän tukiryhmänsä valittivat asiasta. Valituksen mukaan Bottan kokous oli järjestetty yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain vastaisesti, joten Bottalla valittua uutta johtokuntaa ei voinut pitää yhdistyksen laillisena johtokuntana.

Bottan kokouksessa TTEY:n johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Erkki Inkinen ja johtokunnan jäseniksi Juhani Ahava, Pekka Kainulainen, Pekka Löyttyniemi, Eero Ruikka, Kalevi Ruokosuo ja Pekka Tarjanne. Tämä johtokunta valitsi omassa kokouksessaan heti Bottan kokouksen jälkeen sihteerikseen TKY:n hallituksen silloisen puheenjohtajan Jaakko Helteen ja taloudenhoitajaksi TKY:n talousjohtaja Erkki Kosken.

Hovioikeus vahvisti kokouksen laillisuuden tämän vuoden helmikuussa, minkä jälkeen Erkki Inkisen johtokunta kutsui yhdistyksen koolle. Ylimääräinen yhdistyskokous ja vuosikokous pidettiin TKK:n päärakennuksella 18. toukokuuta. Tuolloin kokous valitsi yhdistykselle uuden, tällä hetkellä toimivan johtokunnan, johon kuuluvat Erkki Inkinen puheenjohtajana ja jäseninä Pekka Kainulainen, Samppa Ruohtula, Eero Ruikka, Aki Silvennoinen, TKY:n taloustoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki ja TKY:n jatkuvuustoimikuntaan kuuluva Eero Korhonen. TKY:n talousjohtaja Erkki Koski valittiin uudelleen yhdistyksen taloudenhoitajaksi.

Korkein oikeus päätti nyt lokakuun lopulla olla antamatta vuoden 2000 kokousta koskeviin päätöksiin valituslupaa, joten näin edellä mainittu kokoonpano muodostaa TTEY:n nykyisen laillisen johtokunnan.

– Nyt ei ole enää epäilystä yhdistyksen laillisesta johtokunnasta, joten nyt yhdistys voi keskittyä toteuttamaan sen alkuperäistä tarkoitusta eli teekkaritoiminnan tukemista, Christian Elg sanoo.

Toukokuun kokouksessa käsiteltiin TTEY:n tilinpäätökset vuosilta 2000–2003. Tilinpäätökset hyväksyttiin sekavasta tilanteesta huolimatta.

– Yhdistyksen tila on kaikkea muuta kuin selvä. Lailliselta johtokunnalta puuttuu hallintomateriaalia, joka on edelleen aikaisemman johtokunnan hallussa, Elg sanoo.

YHDESSÄ TULEVAISUUTEEN

Oikeudenkäyntien takia TTEY:n toiminta on ollut täysin lamaannuksissa koko 2000-luvun ajan. Nyt Christian Elg kuitenkin uskoo, että Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys pääsee ensi vuonna edistämään aktiivisesti erilaista teekkaritoimintaa.

– Nyt yhdistys alkaa varmasti miettimään, millä tavalla tukitoimintaa olisi järkevintä hoitaa, jotta tuki päätyisi yhdistysten, TKY:n ja yksittäisten teekkareiden projektien käyttöön, Elg sanoo.

Myös Alari Kujala toivoo aselepoa.

– Nyt pitää vain koettaa katsoa eteenpäin ja lopettaa tämän tyyppinen sodankäynti. Mitä tässä nyt kullakin on vielä tunteita, niin ei tässä ole enää mitään riideltävää, eikä siitä olisi enää hyötyä, Alari Kujala sanoo.

TTEY:llä on noin 150 jäsentä, joista lähes kaikki ovat Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan entisiä aktiiveja eri vuosikymmeniltä. Kaikilla riidan osapuolilla on edelleen yhtäläinen oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon.

– Toivottavasti jokainen yhdistyksen jäsen ottaa nyt järjen käteen ja hyväksyy sen, mitä Suomen oikeuslaitos on päättänyt ja pitää mielessä sen korkeamman tavoitteen, mitä varten yhdistys on perustettu, eli teekkaritoiminnan tukemisen, Christian Elg sanoo.

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta on käyttänyt TTEYoikeudenkäyntikuluihin yhteensä noin 800 000 euroa, ja vastapuoli todennäköisesti saman verran. Ylioppilaskunta on maksanut yhdistyksen vanhojen jäsenten oikeudenkäyntikulut. Osa oikeudenkäyntikuluista on langetettu hävinneen osapuolen maksettaviksi. Muilta osin ylioppilaskunnan oletuksena on, että oikeudenkäyntikulujen erotus tullaan korvaamaan TTEY:n kassasta.




	Tapaus TTEY - viimeinen luku Mikko Arvinen TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Elg ja Teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja Alari Kujala Kertovat omat näkemyksensä Teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen ympätillä käydyistä oikeustaisteluista. Molemmat osapuolet toivovat yhdistyksen toiminnan pääsevän uudelleen käyntiin. Teekkaritoiminnan edistämisyhdistyksen (TTEY) ympärillä yli kymmenen vuotta jatkunut kiistely ja lähes loputtomalta vaikuttanut oikeustaistelu on näillä näkymin tullut päätökseensä. Korkein oikeus päätti lokakuun lopulla, että se ei anna valituslupaa hovioikeuden helmikuussa antamaan tuomioon, jonka mukaan yhdistyksen Ostrobotnialla joulukuussa vuonna 2000 pitämä kokous oli TTEY:n laillinen kokous, ja että tuolla kokouksella oli oikeus valita yhdistykselle uusi johtokunta. TTEY:n aikaisempien sääntöjen mukaan TKY:lle kuului kolme paikkaa varakkaan TTEY:n johtokunnassa. Patentti- rekisterihallituksen vuonna 1999 hyväksymässä sääntömuutoksessa TKY: n mandaattipaikat poistettiin, mutta vuonna 2000 valitun uuden johtokunnan kokoonpano tyydytti ylioppilaskuntaa, mutta ei aikaisemman johtokunnan jäseniä, jotka valittivat asiasta. TKY:n mukaan TTEY pääsee ny vihdoinkin toteuttamaan alkuperäistä tarkoitustaan eli teekkaritoiminnan edistämistä ja TKY:n tukemista. TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Elg uskoo, että ensimmäiset avustukset arviolta hieman yli viiden miljoonan euron omaisuuden tuotoista päästään jakamaan ensi vuoden aikana. TKY: n edustajistossa on jo keskusteltu avustusten mahdollisista jakoperusteista, ja nämä varmistunevat ensi kevään aikana. – Tämä on meille kauan odotettu iloinen uutinen, ja olemme erittäin helpottuneita. On surullista, että se vaati kaiken tämän vaivan, TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Elg sanoo. Kiistan toista osapuolta edustava, TTEY:tä vuodesta 1970 oikeuden päätöksen mukaan vuoteen 2000 saakka johtanut Alari Kujala on luonnollisesti myös pahoillaan yli kymmenen vuotta jatkuneesta oikeusprosessista. – Meille, jotka olimme keräämässä yhdistyksen omaisuutta, tuli tunne, että yritys yritetään väkisin vallata, ja siinä sitten puolustauduttiin. Nyt on käytetty kaikki aseet, mitä oli olemassa, ja sillä siisti. Yhdistys on vallattu ja nyt mennään sitten tässä komennossa eteenpäin, Alari Kujala myöntää tappion. Oikeusprosessi on käynyt läpi kaikki Suomesta löytyvät oikeusasteet. Koska korkeinta oikeutta ylemmäksi ei enää pääse, voi monella tapaa surullista tapausta pitää loppuun käsiteltynä ja yhdistyksen toiminta voidaan yrittää saada jälleen käyntiin. TEEKKARIKYLÄN NOUSUSTA PÖRSSIHUUMAAN Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys perustettiin vuonna 1948 TKY: n taloudellisen toiminnan mahdollistamiseksi. TKY: llä ei ollut tuohon aikaan oikeutta harjoittaa varainkeruutoimintaa omissa nimissään, mutta Teekkarikylän rakentamissuunnitelmat vaativat rahoitusta. Yhdistys perustettiin, rahaa saatiin esimerkiksi erilaisilla keräyksillä, ja Kylä rakennettiin. 1950-luvulla TTEY:n kunniaksi voidaan laskea aktiivinen osallistuminen TES-tv:n perustamiseen ja tukemiseen sekä Otaniemen urheiluhallin rakentamiseen. Alari Kujala sen sijaan kiistää Otaniemessä sitkeästi liikkuneet huhut, joiden mukaan TTEY olisi osallistunut 1950-luvulla sotien jälkeiseen mustan pörssin kauppaan. – Tästä ei ole näyttöä, Alari Kujala kertoo. 1960-luvulle tultaessa kaikki näytti hyvältä. TES-tv:n myymisestä Yleisradiolle saatiin hyvät rahat, ja TTEY:n varoja riitti vielä Otaniemen ostoskeskuksen rakentamiseen. Samaan aikaan ylioppilaskunta pisti rahansa kiinni näyttävän, Dipoliksi nimetyn ylioppilastalon rakentamiseen. Sitten alkoivat ongelmat. Ylioppilaskunnan puheenjohtajana vuosina 1970 ja 1971 toiminut Alari Kujala kertoo, että vuoteen 1970 mennessä Dipoli oli ajanut ylioppilaskunnan konkurssin partaalle. – Silloin ylioppilaskunnassa katsottiin, että Teekkaritoiminnan edistämisyhdistystä ei saisi uhrata siihen hirveään moolokin kitaan, minkä Dipoli uhkasi muodostaa, Kujala muistelee. TTEY:n toiminta päätettiin viedä kauemmaksi ylioppilaskunnasta. Ylioppilaskunnan muuttuessa poliittisten ristiriitojen repimäksi 1970-luvun alkuvuosina Teekkaritoiminnan edistysyhdistyksessä katsottiin parhaaksi keskittyä nimenomaan teekkarikulttuurin tukemiseen. 1970-luvun alkuvaiheessa myös TTEY:n talous oli kohtalaisen huonossa jamassa, mutta vappulehtien avulla se parani vuosien mittaan. – Me tulimme mukaan Äpyn toimintaan tämän salaseura Sitsimiesliiton pyynnöstä ja hieman myöhemmin aloimme kustantaa myös Julkkua Luolamiesten pyynnöstä. Siitä me saimme sitten pääomia esimerkiksi PK:n ja muiden pumppujen tukemiseen. Tuolloin molemmilla salaseuroilla yhteistoiminnan ehtona oli, että talouden lukuja ei saa tuoda julki, Alari Kujala kertoo. Vuosien varrella TKY:n edustajat ovat kritisoineet TTEY:n toimintaa avoimuuden puutteesta ja varojen salailusta. Tämä on kuitenkin sikäli hieman kaksinaismoralistista, että käytännössä TTEY:n toiminnan avoimuus ei ole juurikaan poikennut nykyisin ylioppilaskuntaa lähellä olevien Teekkarikulttuurin Tuki Ry:n ja Suomen Äpy-lehtien Liiton toiminnan avoimuudesta. Ilmeisesti vappulehtikulttuuriin kuuluu, että lehdillä tehdyistä voitoista ei haluta juurikaan huudella ulkopuolisille. TTEY:n teekkaritoiminnan avustaminen oli 1970- ja 1980-luvuilla suhteellisen vaatimatonta. – Silloin jouduttiin monesti laskemaan hyvinkin tarkkaan, minkä verran esimerkiksi laulukirjojen tai PK:n levyjen tuottamiseen oli varaa pistää, Alari Kujala muistelee. Useissa tapauksissa TTEY oli myös tukemassa yhdistysten toimintaansa varten ottamia pankkilainoja. Suurin osa TTEY:n nykyisellään suhteellisen merkittävästi omaisuudesta on peräisin pörssikurssien noususta. – Yhdistyksen taloudellisen tilanteen paraneminen otti aikaa, ja siihen tarvittiin tämä hyvin erikoinen 1990-luku Suomen talouselämässä, missä osakkeiden arvot pomppasivat kymmenkertaisiksi. Onneksi me onnistuimme hajauttamaan tätä omaisuutta niin, että ei oltu kokonaan yhden hevosen varassa, vaikka Nokia tietenkin merkittävää roolia tässä näyttelikin, Kujala kertoo. TEEKKAREILTA SULJETTU YHDISTYS Omaisuuden karttuessa TTEY alkoi tukea teekkaritoimintaa aikaisempaa aktiivisemmin. Alari Kujalan mukaan tukitoiminta oli 1990- luvulla jo varsin mittavalla tasolla, kun taas TKY:n puolella katsotaan, että sen olisi pitänyt olla monin verroin aktiivisempaa. Kujalan mukaan TTEY harjoitti 1990-luvulla teekkaritoiminnan avustamista vuosittain noin 150 000 silloisella markalla. TTEY:n nykyisen sihteerin, Lauri Pakkasen, mukaan TTEY:n avustustoiminta aktivoitui tilinpäätösten perusteella todenteolla vasta 1990-luvun lopulla. – Silloinkin rahaa jaettiin niin, että kolmasosa meni avustuksiin, kolmasosa näihin oikeudenkäyntikuluihin ja kolmasosa käytettiin sitten yleisiin hallintokuluihin, eli Kujalan ja hänen johtokuntansa kokouksiin ja tapahtumiin, Lauri Pakkanen väittää. Niin tai näin, vuonna 1993 ylioppilaskunnassa huomattiin, että vanhojen sääntöjen mukaan TKY: lle kuuluisi kolme paikkaa TTEY: n johtokunnasta, mitä lähdettiin myös vaatimaan. Alari Kujalan mukaan TTEY: n silloinen johtokunta olisi ollut valmis ottamaan teekkarit mukaan yhdistyksen toimintaan, mutta automaattisia mandaattipaikkoja johtokunnasta ei kuitenkaan haluttu myöntää. Ylioppilaskunnassa kuitenkin katsottiin, että paikat kuuluvat TKY:lle, ja riita oli valmis. Kun keskusteluissa ei edetty TKY:n toivomalla tavalla, päätti TKY lähteä vaatimaan johtokuntapaikkoja oikeusteitse. Aluksi TTEY vaikutti TKY: n edustajilta täysin suljetulta, sillä yhdistyksen sääntöjen mukaan sen kokouksiin ei tarvitse päästää muita kuin yhdistyksen jäseniä. Kysymys yhdistysten jäsenistä muuttui kuitenkin mielenkiintoiseksi, kun selvisi, että TTEY:n vanhat, 1950- ja 1960-luvuilla yhdistyksen toiminnassa mukana olleet jäsenet saattaisivat olla edelleen juridisesti yhdistyksen jäseniä, ja että osa heistä olisi valmis tukemaan TKY: tä TTEY-kiistassa. Kujalan johtokunnan mukaan TTEY:n vanhojen jäsenten jäsenyys yhdistyksessä oli kuitenkin päättynyt pitkään jatkuneen passiivisuuden takia. OIKEUDESTA OIKEUTEEN TTEY:n ympärillä käydyt oikeudenkäynnit voi jakaa kahteen erilliseen haaraan, eli oikeudenkäynteihin yhdistyksen jäsenyydestä ja yhdistyksen kokousten päätösvaltaisuudesta. Ensiksi eri oikeusasteet päättivät, että TTEY:n vanhat jäsenet olivat edelleen yhdistyksen jäseniä, vaikka he eivät olleet osallistuneet yhdistyksen toimintaan millään tavalla 1960-luvun jälkeen. Tämä päätös oikeutti yhdistyksen vanhat jäsenet kutsumaan koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen, joka pidettiin vuoden 2000 lopulla Ostrobotnialla eli Bottalla. Bottan kokous valitsi TTEY:lle uuden johtokunnan, mutta tämän jälkeen aikaisemman johtokunnan jäsenet ja heidän tukiryhmänsä valittivat asiasta. Valituksen mukaan Bottan kokous oli järjestetty yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain vastaisesti, joten Bottalla valittua uutta johtokuntaa ei voinut pitää yhdistyksen laillisena johtokuntana. Bottan kokouksessa TTEY:n johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Erkki Inkinen ja johtokunnan jäseniksi Juhani Ahava, Pekka Kainulainen, Pekka Löyttyniemi, Eero Ruikka, Kalevi Ruokosuo ja Pekka Tarjanne. Tämä johtokunta valitsi omassa kokouksessaan heti Bottan kokouksen jälkeen sihteerikseen TKY:n hallituksen silloisen puheenjohtajan Jaakko Helteen ja taloudenhoitajaksi TKY:n talousjohtaja Erkki Kosken. Hovioikeus vahvisti kokouksen laillisuuden tämän vuoden helmikuussa, minkä jälkeen Erkki Inkisen johtokunta kutsui yhdistyksen koolle. Ylimääräinen yhdistyskokous ja vuosikokous pidettiin TKK:n päärakennuksella 18. toukokuuta. Tuolloin kokous valitsi yhdistykselle uuden, tällä hetkellä toimivan johtokunnan, johon kuuluvat Erkki Inkinen puheenjohtajana ja jäseninä Pekka Kainulainen, Samppa Ruohtula, Eero Ruikka, Aki Silvennoinen, TKY:n taloustoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki ja TKY:n jatkuvuustoimikuntaan kuuluva Eero Korhonen. TKY:n talousjohtaja Erkki Koski valittiin uudelleen yhdistyksen taloudenhoitajaksi. Korkein oikeus päätti nyt lokakuun lopulla olla antamatta vuoden 2000 kokousta koskeviin päätöksiin valituslupaa, joten näin edellä mainittu kokoonpano muodostaa TTEY:n nykyisen laillisen johtokunnan. – Nyt ei ole enää epäilystä yhdistyksen laillisesta johtokunnasta, joten nyt yhdistys voi keskittyä toteuttamaan sen alkuperäistä tarkoitusta eli teekkaritoiminnan tukemista, Christian Elg sanoo. Toukokuun kokouksessa käsiteltiin TTEY:n tilinpäätökset vuosilta 2000–2003. Tilinpäätökset hyväksyttiin sekavasta tilanteesta huolimatta. – Yhdistyksen tila on kaikkea muuta kuin selvä. Lailliselta johtokunnalta puuttuu hallintomateriaalia, joka on edelleen aikaisemman johtokunnan hallussa, Elg sanoo. YHDESSÄ TULEVAISUUTEEN Oikeudenkäyntien takia TTEY:n toiminta on ollut täysin lamaannuksissa koko 2000-luvun ajan. Nyt Christian Elg kuitenkin uskoo, että Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys pääsee ensi vuonna edistämään aktiivisesti erilaista teekkaritoimintaa. – Nyt yhdistys alkaa varmasti miettimään, millä tavalla tukitoimintaa olisi järkevintä hoitaa, jotta tuki päätyisi yhdistysten, TKY:n ja yksittäisten teekkareiden projektien käyttöön, Elg sanoo. Myös Alari Kujala toivoo aselepoa. – Nyt pitää vain koettaa katsoa eteenpäin ja lopettaa tämän tyyppinen sodankäynti. Mitä tässä nyt kullakin on vielä tunteita, niin ei tässä ole enää mitään riideltävää, eikä siitä olisi enää hyötyä, Alari Kujala sanoo. TTEY:llä on noin 150 jäsentä, joista lähes kaikki ovat Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan entisiä aktiiveja eri vuosikymmeniltä. Kaikilla riidan osapuolilla on edelleen yhtäläinen oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon. – Toivottavasti jokainen yhdistyksen jäsen ottaa nyt järjen käteen ja hyväksyy sen, mitä Suomen oikeuslaitos on päättänyt ja pitää mielessä sen korkeamman tavoitteen, mitä varten yhdistys on perustettu, eli teekkaritoiminnan tukemisen, Christian Elg sanoo. Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta on käyttänyt TTEYoikeudenkäyntikuluihin yhteensä noin 800 000 euroa, ja vastapuoli todennäköisesti saman verran. Ylioppilaskunta on maksanut yhdistyksen vanhojen jäsenten oikeudenkäyntikulut. Osa oikeudenkäyntikuluista on langetettu hävinneen osapuolen maksettaviksi. Muilta osin ylioppilaskunnan oletuksena on, että oikeudenkäyntikulujen erotus tullaan korvaamaan TTEY:n kassasta.