Mitä kaikkea teekkari saa tehtyä viidessä vuodessa? Entä seitsemässä? Toivottavasti sen 180 opintoviikkoa tai 300 opintopistettä. Mutta mahtuuko viiteen tai seitsemään vuoteen rajattuun opintoaikaan muuta kuin opiskelua? Osallistumista fuksitapahtumiin? ISOhenkilötoimintaa? Puuhastelua killassa tai jossain yhdistyksessä? Aktiiviteekkariutta?

Jos opintoaikoja rajataan, on luultavaa, että kiltatoimintaan ei enää riitä vapaaehtoisia toimijoita yhtä paljon kuin nyt. Toisaalta ammattiainekerhojen ja ammattiorientoituneiden yhdistysten suosio voi jopa lisääntyä, sillä opiskelijat voivat nähdä sen korvikkeena normaalisti työelämässä saataville opeille.

Keskivertoteekkarille voi olla kova paikka mennä ohjaavan opettajan, jopa professorin juttusille muuttamaan fuksina laadittua ”neljässä vuodessa ulos” -periaatetta noudattavaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Kynnys HOPSin muuttamiseksi voi kasvaa vieläkin korkeammaksi, mikäli muutoksen perusteeksi haluaisi esittää ”opiskelijaelämästä nauttimista”.

Rajattuun opintoaikaan voinee kuitenkin anoa jatkoaikaa vuoden tai pari. Mutta riittääkö jatkoajan perusteeksi teekkaritoiminta? Entä edunvalvonta? Tai yliopistolain ja ylioppilaskunta-asetuksen osoittamien tehtävien hoitelu? Riittääkö, jos vain haluaa tehdä opiskeluajasta elämänsä parhaan ajan?

Kopotyöryhmä sekä toimeentulo- ja hyvinvointityöryhmä järjestävät keskusteluillan opintoaikojen rajausten vaikutuksesta teekkaritoimintaan. Tervetuloa rupattelemaan ja etsimään vastauksia edellä heitettyihin kysymyksiin OK20:n saunalle 1.11.2004.