Opiskelijoille tarkoitetun keittokirjan nimi Tonnikalan tuolla puolen saa mieleni protestoimaan. Miksi opiskelijat pitää yhdistää melkein aina tonnikalaan ja makaroniin? Emmekö me muuta osaa syödä? Sitä paitsi huokein tonnikalapurkkikin maksaa lähi-Alepassa 0,79 euroa. Mieluummin bongailen halpoja punalappuisia alennustuotteita ruokakaupassa ennen sulkemisaikaa kuin syön tonnikalaa. Kokkauskirjan sisällysluettelon vilkaisu rauhoittaa onneksi mielen, sillä kirjasta löytyy edullisia ruokia aamiaisista välipaloihin, päivällisiin, iltapaloihin ja jälkiruokiin. Tonnikalareseptejä on vain muutama.

Keittokirja on suunnattu itsenäistyvälle nuorelle, joka siirtyy äidin lihapadoilta omien kokkausten ääreen. Kirja on jo useammankin vuoden omassa kämpässä asuneelle näppärä perusopas, jos munakkaantekotaidot ovat ruosteessa tai eri mausteiden soveltuvuus eri ruokalajeihin mietityttää. Kokkausopus aloittaa opiskelijan opastuksen terveellisempään ruokavalioon aivan perusteista, kuten tarpeellisista keittiön työvälineistä ja ruokakaapin perustarvikkeista.

Mietitäänpä. Keittiön työvälinelistan taidan läpäistä, vain juuresharja ja kaulin puuttuvat. Ruokakaapin perustarvikkeet taitavatkin olla eri juttu. Kurkistus jääkaappiini hymyilyttää, vaikka muun muassa kananmunia, ketsuppia ja kurkkua sieltä löytyykin. Miksi listaan ei kuulu välttämättömiä vierasvaroja kuten pullollista olutta tai siideriä? Ja jotakin kivaa makeannälän varalle?

Reseptit ovat helppoja ja turhia hienosteluja kaihtavia. Vaikka kirjasta löytyvät perinteiset suomalaiset sapuskat – kuten lihapullat, perunamuusi, pannari ja jauhelihakastike – löytyy joukosta eksoottisempiakin reseptejä.  

Marjaana Parikka ja Sanna Johansson: Tonnikalan tuolla puolen. Amk-kustannus Oy, 2005.