Polyteekkari

Ministeri Jari Vilénin gradu aiheutti julkisuudessa paljon keskustelua opinnäytetöistä ja huijaamisesta. Teknisellä alalla lähdeaineiston väärinkäyttö on monimutkaisempi juttu.

"Teknillisessä korkeakoulussa diplomitöiden kontrollointi on helpompaa kuin monessa yliopistossa. Gradut saatetaan tehdä omissa oloissa ja tuoda näytille vasta loppuvaiheessa”, koneensuunnitteluopin professori ja vararehtori Mauri Airila sanoo.

Useimmissa laboratorioissa ohjaaja ehtii seurata diplomityön edistymistä alusta loppuun saakka.

”Erityisesti jos tehdään tutkimusta osana projektia, diplomityön tekijä on päivittäin vuorovaikutuksessa muihin osallistujiin.”

Airila ei muista yhtään selkeää tapausta, jossa diplomityöntekijä olisi yrittänyt aidan vihreämmälle puolelle ilman riittäviä ponnistuksia.

”Joitakin huhuja olen kuullut, että olisi otettu liian pitkiä lainauksia tai lähde on jäänyt mainitsematta. Useimmiten kysymys on kuitenkin diplomityöntekijän kokemattomuudesta,” Airila uskoo.

Koneensuunnitteluopin lehtorin Markku Kuuvan mukaan diplomityöt ovat usein osa yritysten rekrytointiprosessia.

”Siinä näytetään firmalle, mitä osaa. Firmat katsovat samalla, kannattaako tuota ihmistä palkata.”

Opinnäytetöiden oltava julkisia

Yksi tieteen perusvaatimuksista on julkisuus. Tutkimus kehittyy keskustelun kautta. Teknillisessä korkeakoulussa tehtiin muutama vuosi sitten periaatepäätös, että myös kaikki diplomityöt ovat julkisia.

”Aikaisempi puolivirallinen käytäntö oli, että teettäjän pyynnöstä töitä säilytettiin professorin hyllyssä tietty rauhoitusaika”, Airila kertoo. Airilan mukaan uusi käytäntö ei ole aiheuttanut ongelmia diplomityön tilaajien kanssa.

Teettävän yrityksen kannalta luottamuksellista tietoa ei pääse diplomityön kansien väliin. Jos yritys niin haluaa, työstä voidaan tehdä toinen, salainen versio. ”Diplomitöiden taso ei ole tämän vuoksi laskenut”, Airila vakuuttaa.

Markku Kuuvan mukaan teknisellä alalla koneet ja laitteet ovat niin kalliita, että yritysyhteistyö on välttämätöntä.

”Aika harvoin yksi yritys pääsee sanelemaan tutkimushankkeiden yksityiskohtia. Teollisuuden lisäksi rahoittajana on usein esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskus Tekes”, Kuuva sanoo.

Etiikkaa kaikkeen opetukseen?

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professorin Jaana Hallamaan mielestä eettisen ajattelun pitäisi liittyä tieteenalan perusteisiin jo perustutkintovaiheessa, puhumattakaan jatko-opiskelusta.

”Tämä ei tarkoittaisi mitään erillistä tutkimuseettistä ajattelua, vaan syvenevää ymmärrystä omasta tieteenalasta ja sen merkityksestä, käytänteistä ja historiasta”, Hallamaa sanoo.

”Sekä opiskelijoiden että tutkijoiden olisi syytä olla tietoisia oman alansa yhteiskunnallisesta merkityksestä. Moni ajattelee, että minä olen vain tutkija ja poliitikot päättävät, mihin tätä käytetään.”

Airila kertoo käsittelevänsä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistoa kaikissa lisensiaattiseminaareissaan. Neuvottelukunta on opetusministeriön nimittämä ryhmä, joka uudisti laatimansa tutkimuseettisen ohjeiston viime keväänä.

Teknillisessä korkeakoulussa on kuitenkin opettajasta kiinni, puhutaanko opinnäytetöiden yhteydessä eettisistä kysymyksistä vai ei.




	Diplomityötä on vaikea prujata Terhi Upola [email protected] Ministeri Jari Vilénin gradu aiheutti julkisuudessa paljon keskustelua opinnäytetöistä ja huijaamisesta. Teknisellä alalla lähdeaineiston väärinkäyttö on monimutkaisempi juttu. "Teknillisessä korkeakoulussa diplomitöiden kontrollointi on helpompaa kuin monessa yliopistossa. Gradut saatetaan tehdä omissa oloissa ja tuoda näytille vasta loppuvaiheessa”, koneensuunnitteluopin professori ja vararehtori Mauri Airila sanoo. Useimmissa laboratorioissa ohjaaja ehtii seurata diplomityön edistymistä alusta loppuun saakka. ”Erityisesti jos tehdään tutkimusta osana projektia, diplomityön tekijä on päivittäin vuorovaikutuksessa muihin osallistujiin.” Airila ei muista yhtään selkeää tapausta, jossa diplomityöntekijä olisi yrittänyt aidan vihreämmälle puolelle ilman riittäviä ponnistuksia. ”Joitakin huhuja olen kuullut, että olisi otettu liian pitkiä lainauksia tai lähde on jäänyt mainitsematta. Useimmiten kysymys on kuitenkin diplomityöntekijän kokemattomuudesta,” Airila uskoo. Koneensuunnitteluopin lehtorin Markku Kuuvan mukaan diplomityöt ovat usein osa yritysten rekrytointiprosessia. ”Siinä näytetään firmalle, mitä osaa. Firmat katsovat samalla, kannattaako tuota ihmistä palkata.” Opinnäytetöiden oltava julkisia Yksi tieteen perusvaatimuksista on julkisuus. Tutkimus kehittyy keskustelun kautta. Teknillisessä korkeakoulussa tehtiin muutama vuosi sitten periaatepäätös, että myös kaikki diplomityöt ovat julkisia. ”Aikaisempi puolivirallinen käytäntö oli, että teettäjän pyynnöstä töitä säilytettiin professorin hyllyssä tietty rauhoitusaika”, Airila kertoo. Airilan mukaan uusi käytäntö ei ole aiheuttanut ongelmia diplomityön tilaajien kanssa. Teettävän yrityksen kannalta luottamuksellista tietoa ei pääse diplomityön kansien väliin. Jos yritys niin haluaa, työstä voidaan tehdä toinen, salainen versio. ”Diplomitöiden taso ei ole tämän vuoksi laskenut”, Airila vakuuttaa. Markku Kuuvan mukaan teknisellä alalla koneet ja laitteet ovat niin kalliita, että yritysyhteistyö on välttämätöntä. ”Aika harvoin yksi yritys pääsee sanelemaan tutkimushankkeiden yksityiskohtia. Teollisuuden lisäksi rahoittajana on usein esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskus Tekes”, Kuuva sanoo. Etiikkaa kaikkeen opetukseen? Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professorin Jaana Hallamaan mielestä eettisen ajattelun pitäisi liittyä tieteenalan perusteisiin jo perustutkintovaiheessa, puhumattakaan jatko-opiskelusta. ”Tämä ei tarkoittaisi mitään erillistä tutkimuseettistä ajattelua, vaan syvenevää ymmärrystä omasta tieteenalasta ja sen merkityksestä, käytänteistä ja historiasta”, Hallamaa sanoo. ”Sekä opiskelijoiden että tutkijoiden olisi syytä olla tietoisia oman alansa yhteiskunnallisesta merkityksestä. Moni ajattelee, että minä olen vain tutkija ja poliitikot päättävät, mihin tätä käytetään.” Airila kertoo käsittelevänsä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistoa kaikissa lisensiaattiseminaareissaan. Neuvottelukunta on opetusministeriön nimittämä ryhmä, joka uudisti laatimansa tutkimuseettisen ohjeiston viime keväänä. Teknillisessä korkeakoulussa on kuitenkin opettajasta kiinni, puhutaanko opinnäytetöiden yhteydessä eettisistä kysymyksistä vai ei. Lisää >> PT 08/2002: Tekniikan etiikan kursseilta ei tipu helppoja vastauksia >> PT 08/2002: "En aja itseäni böörnauttiin”