Teekkarikylä on saamassa ensi syksynä uuden, kaikille kyläläisille tarkoitetun yhteisen oleskelutilan. Kylän ”olohuone” on tarkoitus kunnostaa Jämeräntaival 5:n alakertaan nykyisten vierashuoneiden paikalle.

Uusi tila on tarkoitus saada käyttöön ensi syksynä. Ennen kuin JMT5:n tiloja päästään kunnostamaan viihtyisämmiksi, pitää uuden vierasmajan kuitenkin saada vielä palotarkastajien hyväksyntä (ja siihen vaadittavat pari uutta reikää seiniin) OK20:n kellarissa.

TKY:n hallituksen kylävastaava Aleksi Päiväläinen kertoo, että oleskelutilan varustusta suunnitellaan parhaillaan. Ideoita on tullut jo videotykistä biljardipöytään, mutta videotykkiä harkitaan vielä. Biljardipöytää tiloihin ei kuitenkaan ole näillä näkymin tulossa, sillä suunnitteilla olevalle biljardikerholle on jo katseltu tiloja Otarannan uusista taloista.

Suurin muutos suunnitelmissa tulee olemaan nykyisen kyläkirjaston siirtäminen JMT6B:n alakerrasta oleskelutilan yhteyteen. Kirjaston nykyisissä tiloissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos kirjasto siirretään olohuoneen yhteyteen, voidaan sen aukioloajat moninkertaistaa nykyisestä neljästä tunnista viikossa, ja samalla sen käyttökin tulee todennäköisesti lisääntymään huomattavasti nykyisestä.

Kirjasto kattaa nykyisin joitakin tuhansia kirjoja ja satoja CD-levyjä. Ylioppilaskunnan kirjasto perustettiin pari vuosikymmentä sitten tuolloin vielä komeana ylioppilastalona toimineeseen Dipoliin. Dipolista lähdön jälkeenkin kirjasto on joutunut muuttamaan muutamaan otteeseen remonttien alta ja välillä se on ollut kokonaan poissa käytöstä. Samalla kirjaston lakkauttamista on pohdittu vakavasti lukuisia kertoja, mutta nyt tulevaisuus näyttää taas paremmalta.

TKY:n nykyinen asuntosihteeri Leena Ylihonkaluoma toimi seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluvun alussa yli kymmenen vuotta TKY:n kirjaston hoitajana. Seitsemänkymmentäluvun alussa kirjasto sijaitsi JMT3:n nykyisen takkakabinetin paikalla, mistä se 1980-luvun alussa muutti pariksi vuodeksi JMT11:een (vai olikohan se seitsemään, ”siitä on jo niin kauan”, Leena muistelee). Vuonna 1981 tai 1982 kirjasto muutti kuitenkin JMT5:een, suurin piirtein samalle paikalle mihin kirjastoa suunnitellaan jälleen siirrettäväksi. Ilmeisesti kirjastolle kunnostettiin tuolloin kuitenkin liian hienot tilat, sillä Leena harmittelee vieläkin, että kirjaston tilat haluttiin pian muuhun käyttöön.

– Silloin kirjastolla oli mukava olla töissä. Ihmisiä kävi paljon ja kirjoja lainailtiin ahkerasti, Leena kertoo.

Nykyisiin tiloihin JMT6:een kirjasto muutti 1980-luvulla.

– Tarkkaa vuotta minä en kyllä millään muista, mutta 1980-luvulla sen oli pakko olla, Leena nauraa.

Polyteekkari kirjoitti Teekkarikylän kyläkirjastosta viimeksi reilut pari vuotta sitten. Tuolloin valiteltiin, että kovin moni Teekkarikylän asukkaista ei välttämättä edes tiedä kyläkirjaston olemassaoloa aukioloajoista puhumattakaan. Tiedä sitten tunnetaanko kirjaston olemassaolo nykyisin aikaisempaa paremmin, mutta ainakaan kävijämäärien osalta tilanne ei ole muuttunut parissa vuodessa juurikaan paremmaksi.

Jos Polyteekkari ei olisi tullut häiritsemään, olisi kirjaston pyörittämisestä vastaavien Joutomiesten kommuunissa asuva Robert Albrecht saanut lukea rauhassa tenttiin koko kirjaston aukioloajan.

– Yksi solukaveri kävi kyllä moikkaamassa, mutta muuten ei ole näkynyt ketään. Valitettavan rauhallista on ollut, Robert kertoi.

Kirjaston ruutuvihkoon kirjatut kävijätilastot kertovat samaa. Monina iltoina kävijöitä ei ollut tämän vuoden puolella näkynyt lainkaan, mutta keskiarvo asettuu kuitenkin kolmen kävijän tienoille per ilta.

Kirjastosta löytyy kohtalainen valikoima dekkareita, suhteellisen tuoretta tieteiskirjallisuutta, Tolkienia, maailmankirjallisuuden klassikoita ja suomalaista käyttökirjallisuutta Paasilinnasta Ilkka Remekseen. Kirjaston alkuaikoina valikoimiin pyrittiin selvästi ottamaan suomalaisen teollisuuden kehitystä käsitteleviä teoksia (tai sitten kirjasto sai aikanaan paljon lahjoituksia), mutta myöhemmissä hankinnoissa painopiste on selvästi kaunokirjallisuuden puolella. Pidemmän päälle jälkimmäinen ratkaisu on selvästi kestävämpi, sillä siinä missä suomalaisen sähköteollisuuden 1960-luvun kehitysvaiheita luotaava teos vaikuttaa tänä päivänä parhaimmillaan mielenkiintoiselta historialliselta kuriositeetilta, ei Tolstoiden lukuarvo ole ainakaan vähentynyt vuosien varrella.

Lyhyen etsiskelyn jälkeen Aleksi Päiväläinen valitsee omiksi suosikeikseen monipuolisesti Umberto Econ Foucaultin heilurin ja Aku Ankan vuoden 1984 oranssikantisen vuosikerran. Robert Albrecht antaa puolestaan kiitosta kirjaston levykokoelmalle, erityisesti Jethro Tullin ja Pink Floydin vanhemmille levyille.

CD-soitinta nykyisestä kirjastosta ei vielä löydy, mutta kotikuunteluun voi lainata kuukaudeksi hyvän valikoiman varsinkin 1980- ja 1990-lukujen perusrockia. Kirjaston hyllyistä näyttäisi löytyvän esimerkiksi suurin osa Ismo Alangon tuotannosta Sielun veljistä myöhempiin soololevyihin, Faith No Morea, The Clashia ja vaikkapa Pelle Miljoonaa. ”Kirjastokortiksi” riittää paikallinen sähköpostiosoite.

Kyläkirjasto on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 18–20. Jämeräntaival 6 B, sisäänkäynti Smökin puolelta.