Mitä mies oikeasti ajattelee luennolla? Entä miten varhaislapsuus vaikuttaa ihmisen menestymiseen johtajana? Muun muassa nämä asiat selvisivät, kun johtajaoppien guru Manfred Kets de Vries luennoi TKK:ssa maaliskuun lopulla.

Hyvin tyypillisesti ihmisten ajatukset harhailevat luennolla. Miesten harhailevista ajatuksista tutkitusti 78 prosenttia liittyy jollain tavalla seksiin, naisten vain 17 prosenttia.”

Manfred Kets de Vries yrittää heti seminaarinsa alussa saada ihmiset keskittymään sillä, että hän pistää heidät tiedostamaan mahdollisen keskittymättömyytensä ja jopa hiukan häpeämään sitä. Sitten hän kertoo, miten ihmiset saa parhaiten pysymään kiinnostuneina.

”Metaforien ja tarinoiden avulla saa parhaiten kuulijoiden huomion. Kun sanot jotain, sano se seitsemän kertaa, niin viesti menee varmasti perille.”

Karismaattinen Kets de Vries käyttää esittelemiään konsteja seminaarin aikana ahkerasti. Parhaimmillaan hän on juuri tarinankertojana ja anekdoottien viljelijänä. Mies vahvistaa sanomaansa heiluttamalla vinhasti käsiään ja testaamalla yleisön tarkkaavaisuutta vähän väliä pistokoemaisin kysymyksin.

Kets de Vries korostaa menestyneimpien johtajien olevan kuin valmentajia, kouluttajia tai opettajia. He eivät kulje työtoveriensa edellä vaan vierellä tai perässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö johtajan pitäisi toimia esimerkkinä, vaan sitä, ettei hänen pidä puuttua kaikkeen työpaikalla. Hyvät johtajat pitävät työntekijät mahdollisimman hyvin informoituna erityisesti muutostilanteissa. He ovat huumorintajuisia ja osaavat nauraa myös itselleen. He puhuvat mieluummin meistä kuin minusta.

Kets de Vriesin äidinkielessä hollannissa sana johtaja tarkoittaa myös marttyyriä. ”Toisin sanoen johtaja on joku, joka kärsii. Itsensä jalustalle asettamista ei katsota hyvällä työelämässä Hollannissa, eikä juuri muuallakaan”, professori sanoi Harvard Business Review’n haastattelussa tammikuussa.

Kets de Vries tuntuu arvostavan karismaattista johtajuutta. Toisaalta hän on tutkinut myös suomalaisia johtajia ja katsoo heidän kuuluvan maailman parhaimmistoon. Suomalaisjohtajia ei perinteisesti ole pidetty karismaattisina, eikä Suomessa arvosteta karismaa samalla tavalla kuin esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Kets de Vriesin mukaan suomalaisjohtajat ovat kuitenkin yleensä tasaisen hyviä kaikilla osa-alueilla.

”He osaavat olla myös nöyriä, toisin kuin esimerkiksi monet amerikkalaiset kollegansa.”

Hyvä esimerkki selkeäsanaisesta ja karismaattisesta johtohahmosta on Microsoftin pääjohtaja Steve Ballmer. Mies bailaa Kets de Vriesin näyttämällä videolla Microsoftin henkilöstötilaisuudessa kuin rocktähti lavalla. Armottoman heilumisen ja karjumisen jälkeen hänen yksinkertainen viestinsä työntekijöille on: ”Minulla on teille neljä sanaa: I love this company!”

Ei ehkä uppoaisi nokialaisiin.

Kets de Vriesin tausta on freudilaisessa psykoanalyysissa, jonka oppeja hän soveltaa organisaatioiden analysoimiseen. Hän on siis pohtinut varhaislapsuuden ja perhesuhteiden vaikutusta onnistuneeseen johtajuuteen. Kets de Vriesin havaintojen mukaan vahvoilla miesjohtajilla on usein ollut kannustava ja läheinen äiti ja etäinen isä. Esimerkiksi hän ottaa Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin, jolla oli poikaansa jumaloiva äiti ja jonka isä kuoli ennen hänen syntymäänsä. Monilla naisjohtajilla on puolestaan ollut erityisen rohkaiseva ja tyttäreensä uskova isä.