Polyteekkari

Laaja rintama eri alojen opiskelijoita puolusti opintotuen nostamista torstaisessa mielenosoituksessa. Yhtenä kimmokkeena mielenilmaukseen oli Raimo Sailaksen johtaman työllisyysryhmän raportti.

Monessa ylioppilaskunnassa koettiin torstaina 27.3. sydämentykytyksiä, kun Helsingin Sanomat julkaisi ennakkotietoja valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyysryhmän loppuraportista. Työryhmä suositteli nykymuotoisen opintotuen lakkauttamista ja korvaamista opintolainalla. Ryhmän arvion mukaan menettely nopeuttaisi valmistumisaikoja.

Tasan viikkoa myöhemmin 3.4. opiskelijat olivat saaneet organisoitua yhteisen mielenosoituksen Helsingin keskustassa. ”Tonnikala, makarooni, lisää rahaa kukkarooni!” kaikuivat huudot.

TKY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Matti Kuronen ei jaksa uskoa, että Sailaksen esitys hyväksyttäisiin. ”Minun tietääkseni kukaan Suomen hallitusneuvottelijoista ei ole niellyt paperia. Vaadimme edelleen kunnollisia parannuksia opintotukeen.”

Kuronen kuitenkin myöntää, että esityksen torjuminen vie opiskelijajärjestöiltä energiaa, joka ehkä muutoin käytettäisiin pitkäjänteisempään työhön.

Uhkarohkeaa virkamiestyötä

SYL:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Tuija Kalpala on samoilla linjoilla Kurosen kanssa: ”Sailaksen raportti on virkamiestyönä tehty, yksittäinen näkemys. Me opiskelijat olemme saaneet hyvin julkisuutta asiallemme, ja kaikki puolueet ovat opintotuen turvaamisen kannalla. Esitys ei mene läpi, mutta esimerkiksi viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen.”

Kalpala hiljentyy miettimään, mikä voisi olla paras argumentti vastaukseksi työryhmän raporttiin. ”Tämänhetkinen malli on ollut kannustava. Miksi lähteä purkamaan järjestelmää, joka toimii?”

”Raportisssa ehdotetut keinot opiskeluaikojen lyhentämiseksi ovat vääriä”, kommentoi puolestaan Kuronen.

Yliopistotasoiset opinnot kestävät tyypillisesti kuutisen vuotta. Mikäli nykyisen kaltaisen opintorahan ja asumislisän ottaisi lainana, olisi lainan määrä ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen noin 23 000 euroa. Lainaa saisi nostaa enemmänkin, ja sitä elinkustannukset todennäköisesti myös vaatisivat.

Opiskelijajärjestöt luovuttivat 3.4. yhteiskannanoton hallitusohjelman laatijoille. Allekirjoittajina ovat muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, ammattikorkeakouluopiskelijoiden SAMOK, lukiolaisten SLL ja joukko ammattijärjestöjen nuoriso-osastoja. Kannanotossa vaaditaan selkeästi, että opintoraha ja asumislisä nostetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa.




	Opiskelijaliikkeet ryhmittyivät opintotuen taakse Elina Mattila [email protected] Laaja rintama eri alojen opiskelijoita puolusti opintotuen nostamista torstaisessa mielenosoituksessa. Yhtenä kimmokkeena mielenilmaukseen oli Raimo Sailaksen johtaman työllisyysryhmän raportti. Monessa ylioppilaskunnassa koettiin torstaina 27.3. sydämentykytyksiä, kun Helsingin Sanomat julkaisi ennakkotietoja valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyysryhmän loppuraportista. Työryhmä suositteli nykymuotoisen opintotuen lakkauttamista ja korvaamista opintolainalla. Ryhmän arvion mukaan menettely nopeuttaisi valmistumisaikoja. Tasan viikkoa myöhemmin 3.4. opiskelijat olivat saaneet organisoitua yhteisen mielenosoituksen Helsingin keskustassa. ”Tonnikala, makarooni, lisää rahaa kukkarooni!” kaikuivat huudot. TKY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Matti Kuronen ei jaksa uskoa, että Sailaksen esitys hyväksyttäisiin. ”Minun tietääkseni kukaan Suomen hallitusneuvottelijoista ei ole niellyt paperia. Vaadimme edelleen kunnollisia parannuksia opintotukeen.” Kuronen kuitenkin myöntää, että esityksen torjuminen vie opiskelijajärjestöiltä energiaa, joka ehkä muutoin käytettäisiin pitkäjänteisempään työhön. Uhkarohkeaa virkamiestyötä SYL:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Tuija Kalpala on samoilla linjoilla Kurosen kanssa: ”Sailaksen raportti on virkamiestyönä tehty, yksittäinen näkemys. Me opiskelijat olemme saaneet hyvin julkisuutta asiallemme, ja kaikki puolueet ovat opintotuen turvaamisen kannalla. Esitys ei mene läpi, mutta esimerkiksi viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen.” Kalpala hiljentyy miettimään, mikä voisi olla paras argumentti vastaukseksi työryhmän raporttiin. ”Tämänhetkinen malli on ollut kannustava. Miksi lähteä purkamaan järjestelmää, joka toimii?” ”Raportisssa ehdotetut keinot opiskeluaikojen lyhentämiseksi ovat vääriä”, kommentoi puolestaan Kuronen. Yliopistotasoiset opinnot kestävät tyypillisesti kuutisen vuotta. Mikäli nykyisen kaltaisen opintorahan ja asumislisän ottaisi lainana, olisi lainan määrä ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen noin 23 000 euroa. Lainaa saisi nostaa enemmänkin, ja sitä elinkustannukset todennäköisesti myös vaatisivat. Opiskelijajärjestöt luovuttivat 3.4. yhteiskannanoton hallitusohjelman laatijoille. Allekirjoittajina ovat muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, ammattikorkeakouluopiskelijoiden SAMOK, lukiolaisten SLL ja joukko ammattijärjestöjen nuoriso-osastoja. Kannanotossa vaaditaan selkeästi, että opintoraha ja asumislisä nostetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa.