Suomen viidennen ydinvoimalaitoksen rakennustyöt alkoivat Eurajoen Olkiluodossa syksyllä 2003. Olkiluoto 3 on suurikokoinen rakennushanke, ja sen vaikutukset näkyvät koko rakennusalalla. Koska kyseessä on suuri hanke, kuuluu siihen luonnollisesti myös paljon suunnittelutyötä. Vaikka ydinvoimalaitos kohteena saattaa tuntua erikoiselta ja jännittävältä, ei esimerkiksi sen rakenne- tai muukaan suunnittelu vaadi suunnittelijalta ihmemiehen kykyjä. Vankka perusosaaminen ja tasainen, korkea laatu takaavat rakenneteknisesti turvallisen ydinvoimalaitoksen.
– Vaikka ydinvoimalaitos onkin investointina ja rakennushankkeena suuri, niin sinänsä rakenteissa ja niiden suunnittelussa ei ole mitään poikkeavaa tavanomaisempiin kohteisiin verrattuna, sanoo Timo Kallio, OL3:n rakennuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy:stä.

Hänen tehtävänään on TVO:n puolesta vastata siitä, että laitoksen suunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen tapahtuvat tehokkaasti ja laadukkaasti aikataulussaan. Tavoitteena on, että vuoden 2004 alussa raivaus-, louhinta- ja maarakennustöillä alkanut hanke olisi valmis noin viiden vuoden kuluttua.

Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa yksi ehdottomasti määräävistä tekijöistä on turvallisuus. Suomessa ei ydinenergiaa saa käyttää ilman siihen myönnettyä lupaa. Säteilyturvakeskus STUK on viranomainen, joka valvoo, että ydinenergiaa käytetään ydinenergialain- ja asetuksen mukaan. Rakennesuunnitteluun vaikuttavat vahvasti STUK:n antamat YVL- eli Ydinvoimalaitosohjeet, joissa määritellään voimalaitosrakennusten turvallisuusluokat. Turvallisuusluokitus määrittää rakenteiden mitoitukselle asetetut reunaehdot. YVL-ohje myös kertoo, mitä suunnitelmien tulee sisältää, mitä pätevyyksiä suunnittelijoilta ja työnjohdolta vaaditaan ja kuinka suunnittelua ja rakentamista valvotaan eri turvallisuusluokissa.

Käytännössä YVL-ohjeiden edellyttämä ääritapaus on, että reaktorin suojarakenteiden tulee kestää reaktorisydämen sulamisen vaikutukset, ja näin estää haittavaikutusten leviäminen ympäristöön. Myös ulkoisten tekijöiden kuten poikkeuksellisten sää- ja luonto-olosuhteiden ja muuttuvassa maailmassa mahdollisen sabotaasin uhan aiheuttamat mahdolliset kuormitukset on otettava huomioon. Lähinnä näistä seikoista aiheutuvat erikoiskuormitustapaukset vaativat erityistä osaamista voimalaitoksen rakennesuunnittelulta.

Varsinaista uutta rakennesuunnitteluosaamista ei siis uutta ydinvoimalaitosta varten tarvita, vaikka ydinvoimaa on Suomessa viimeksi rakennettu 1970–1980-luvulla. Ulkomaisia hankkeita on seurattu ja niistä saatua kokemusta voidaan Kallion mukaan hyödyntää ainakin edellä mainituissa erikoiskuormitustapauksissa. Pitkälle päästään tosin nykyisin voimassaolevilla ohjeilla ja menetelmillä.
– Suurimmaksi osaksi rakenteiden suunnittelu on normaalia rakennesuunnittelua, Kallio vahvistaa.

Vaikka Olkiluoto 3:n rakennesuunnittelu onkin pääosin tavallista työtä, on se kuitenkin kohteena harvinaislaatuisempi. Pelkästään sen koko ja käyttötarkoitus tekevät siitä haasteellisen. Myös kohteen yhteiskunnallinen merkittävyys ja tarkka seuranta takaavat tavallista suuremman huomion, ja siten osallistuminen toimii myös meriittinä mukana oleville tahoille.
Toimivan rakennesuunnittelun lisäksi tarvitaan suuri määrä muuta suunnittelutyötä.
– Kun laitokseen tarvitaan 250 000 m3 betonia, on luonnollista, että pelkkä betonin tuotanto on oma projektinsa, toteaa Kallio.

Muita merkittäviä suunnitteluprojekteja ovat maa- ja kalliorakennussuunnittelu, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuasioiden suunnittelu, valvonta ja toteuttaminen sekä kuljetusten ja logistiikan organisointi.