![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Teknillisessä korkeakoulussa aloittaa lähes 1600 uutta opiskelijaa
Mikko Arvinen
[email protected]
TKK:n pääsykokeissa ei tapahtunut tänä vuonna suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hakijamäärät pysyivät viime vuotisella tasolla, ja tyypillinen uusi opiskelija on entiseen malliin pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva, suoraan lukiosta korkeakouluun siirtyvä nuori mies. Uusia opiskelijoita hyväksyttiin sisään yhteensä 1594 hieman alle 3000 hakijasta. Myös hakijamäärä pysyi viime vuosien tasolla. Yhteisvalinnasta vastaava suunnittelija Tuulikki Kaski TKK:n opintotoimistosta kertoo, että viime vuosina "vanhan" teollisuuden alat ovat kasvattaneet jälleen selvästi hakijamääriä parhaan tai pahimman it-huuman laannuttua.
- Varsinkin rakennusosasto on kerännyt suurempia hakijamääriä, mutta myös konetekniikan osasto on saanut viime vuosina lisää hakijoita.
Uusista opiskelijoista peräti 68,3 prosenttia on uusia ylioppilaita. Tämä on hieman yli kaksi prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Luku vastaa sattumalta teknisen alan valtakunnallista keskiarvoa.
- Matematiikan ja fysiikan kokeet perustuvat lukion kursseihin, joten heti lukion jälkeen on parasta tullakin kokeilemaan, Tuulikki Kaski sanoo. TKK:lle hakeneista uusia ylioppilaita oli alle 60 prosenttia. Toisin kuin joillakin muilla aloilla, välivuosista ja mahdollisesti karttuneesta elämänkokemuksesta ei teknillisen alan pääsykokeissa näytä olevan vastaavaa hyötyä. Tuotantotalouteen
taas tungosta
Tuotantotalous piti jälleen pintansa TKK:n suosituimpana koulutusohjelmana. Tänä vuonna ensisijaisia hakijoita yli 200, joten ovet avautuivat vain noin joka viidennelle hakijalle. Myös tekninen fysiikka ja arkkitehtiopinnot säilyttivät suosionsa. Lopullisissa tuloksissa pisterajat nousivat korkeimmiksi teknillisen fysiikan ja tuotantotalouden sekä bioinformaatioteknologian ja
informaatioverkostojen koulutusohjelmissa. Suosiotaan lisäsivät esimerkiksi rakenne- ja rakennustuotantotekniikka, automaatio- ja systeemitekniikka sekä maanmittausosaston geomatiikan koulutusohjelma.
Tilastojen perusteella TKK:n ovet avautuivat kevyimmin materiaali- ja kalliotekniikan koulutusohjelmaan hakeneille. Myös puunjalostustekniikan koulutusohjelmassa oli tänä vuonna tarjolla hieman enemmän paikkoja kuin ensisijaisia hakijoita.
- TKK:ta ajatellen paikat saadaan täyteen ja hakijoita riittää, mutta koko maata ajatellen hakijoista on pulaakin, Tuulikki Kaski sanoo.
Paperivalinnalla eli pelkillä todistuksilla opiskelemaan hyväksyttiin 200 uutta opiskelijaa. Naisiakin riittää
(muttei kaikille)
Uusien naisteekkareiden määrä pysyi viime vuoden tapaan hieman vajaassa neljänneksessä. Eniten naisia aloittaa maisema-arkkitehtuurin (80%), kemian tekniikan (53,7%), yhdyskunta- ja ympäristötekniikan (62,5%) ja arkkitehtuurin koulutusohjelmissa (45%). Koneinsinöörikillan ja Tietokillan tilanne sen sijaan näyttää hieman surulliselta. Konetekniikkaan valituista uusista opiskelijoista naisia on 7,4 prosenttia ja tietotekniikan opiskelijoista vain 3,7 prosenttia. Uusilla opiskelijoilla on todennäköisesti luvassa noin seitsemän vuotta opintoja TKK:lla. Kaikkia uusia opiskelijoita lohduttanee tieto, että Opetusministeriön ilkeät suunnitelmat opintoaikojen rajauksista eivät ole tulleet vielä voimaan. Näin kaikki nyt opintonsa aloittavat voivat todennäköisesti niin halutessaan jatkaa opiskelua vielä pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle. Lisää
>> PT 10/2004: TKK stadilaistuu, Tampere vetää maakunnista tulevia |
||||
![]() |