Jos kaikki sujuu suunnitellusti, valtioneuvosto antaa ensi syksynä uuden asetuksen yliopistojen tutkinnoista. Asetuksen myötä kaikilla yliopistojen koulutusaloilla siirrytään kaksiportaiseen järjestelmään. Teknillistieteellisellä alalla tämä tarkoittaa tekniikan kandidaatti -tutkinnon perustamista.
Opiskelijat hyväksyttäisiin edelleen suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. TKK:ssa kaavaillaan, että kandidaattiopiskelijat valitsisivat diplomi-insinööri- tai arkkitehtiohjelman pääsääntöisesti kolmantena opiskeluvuotenaan. Siihen asti he opiskelisivat kandidaattiohjelmissa, joita olisi ehkä vain viisi–kuusi.
Opetusministeriön työryhmä on valmistellut ehdotusta, jonka mukaan kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön syksystä 2005. Uudet opiskelijat siirtyvät systeemiin tuolloin. Vanhoilla opiskelijoilla siirtymäaikaa on mahdollista jatkaa vuoden 2008 heinäkuun loppuun saakka.
”Jos hyvin käy, saamme huomattavan määrän valmistuneita keväällä 2008”, väläyttää Teknillisen korkeakoulun vararehtori Matti Pursula.
Uudistus ei tule tekniikan edustajille yllätyksenä. Alan yliopistot lähtivät omassa suunnittelutyössään liikkeelle noin vuotta ennen opetusministeriötä, ja huolellisesta valmistelusta on ollut hyötyä.
”Tässä vaiheessa ei ole merkittäviä ristiriitoja”, Pursula toteaa.
Samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen myötä siirrytään eurooppalaiseen opintopistejärjestelmään. Opintoviikko suoritusten yksikkönä katoaa, ja tilalle tulee mitoitus nimeltä ECTS (European Credit Transfer System).
Työryhmän ehdotuksessa puhutaan opiskelijan työstä. Yksi lukuvuosi vastaisi laskennallisesti 1600 tunnin työpanosta ja tuottaisi 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja tavoiteaika sen suorittamiselle on kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon saavuttaminen merkitsee kahden vuoden ja 120 pisteen lisäopintoja.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien tutkinnon laajuus määritellään uudistuksen myötä samaksi kuin maistereilla. Koska vain olennainen voidaan sisällyttää uuteen tutkintorakenteeseen, osastot joutuvat vaikeiden valintojen eteen. ”Tutkintojen sisällön selvittäminen on sinänsä positiivista, vaikka se teettääkin paljon työtä”, sanoo TKY:n hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Maarit Saloranta. ”Toivon, että sen myötä koulutusohjelmien laajuudet käydään aidosti läpi. Muuten tuntuu hurjalta, että 160 ja 180 opintoviikon mittaiset tutkinnot ovat äkkiä samalla viivalla.”
Välitutkintoja on perusteltu pääasiassa kolmenlaisin syin. Vaikka suurin osa opiskelijoista jatkaa entiseen tapaan joko diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin opintoihin, joillekin välitutkinto antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään syventämään osaamistaan.
Toiseksi uudistus helpottaa liikkuvuutta ja vertailtavuutta. Kandidaatin paperit taskussaan opiskelija voi siirtyä toiseen yliopistoon, kotimaassa tai ulkomailla.
Kolmanneksi kandidaatin tutkinto muodostaa selkeän välitavoitteen opinnoille, auttaa jäsentämään niitä ja edistää siten opintojen suorittamista. Ammatillista pätevyyttä kandidaatintutkinto ei yksin anna; useimmissa työpaikoissa edellytetään jatkossakin ylempää korkeakoulututkintoa.