Killan toiminta perustuu aktiivijäseniin, jotka muodostavat sen hallituksen ja toimikunnat. Toimintatavat ja toimijoiden valintaperusteet vaihtelevat killoittain – suuressa killassa hallitukseen haluavista joudutaan usein äänestämään.

TKY:n Sähköinsinöörikillan puheenjohtaja Outi Koski sanoo, että killan aktiivijäsenet muodostavat helposti jonkinasteisen sisäpiirin. ”Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus olla suljettu, ja siihen pääsee helposti mukaan”, hän toteaa.

Sähköinsinöörikillassa on 2300 jäsentä, ja se on Otaniemen killoista suurin. Vuoden 2004 toimijoita valittaessa kaikki halukkaat eivät mahtuneet hallitukseen, mutta toimihenkilöpaikka löytyi jokaiselle. Haastattelemiemme teekkareiden mukaan on suhteellisen luonnollista, että yhdessä toimiessaan aktiivitoimijat muodostavat tiiviin kaveriporukan.

Kaikki eivät edes ole kiinnostuneita järjestötoiminnasta. ”Kiinnostuksen puute ja välinpitämättömyys järjestötoimintaa kohtaan ovat hyväksyttäviä asioita”, kommentoi 26-vuotias sähköteekkari, joka on itsekin ollut mukana luottamustoiminnassa.

Joillekin teekkareille kilta-aktiiveista syntyy helposti mielikuva opinnoissaan hitaammin etenevinä peruskurssien uusijoina. ”Killan toiminnassa aktiivisesti mukana olevat toivovat CV:ssä komeilevien ’killan X ylin juomanlaskija 2001’ -titteleiden korvaavan puuttuvan työkokemuksen ja keskinkertaista heikomman opintomenestyksen”, neljättä vuotta opiskeleva miesteekkari kertoo. Hän myöntää, että kliseinen mielikuva ei välttämättä pidä paikkaansa kaikkien kiltatoimijoiden tapauksessa, mutta siitä huolimatta se on varsin yleinen.

Riviteekkarin mielestä killan hallitus peilautuu ulospäin virallisen ”kilta ry:n” hallituksen sijaan enemmän yhtenä kaveriporukkana muiden joukossa – se voi tuntua vaikeasti lähestyttävältä, kuten mikä tahansa muukin kaveriporukka, johon tietty kiltalainen ei tunne kuuluvansa. ”Uudet tulokkaat pitäisi mieluummin ottaa vastaan enemmänkin kavereina ja yksilöinä kuin uusina kiltalaisina”, hän kommentoi.

Jos teekkari tuntee kuuluvansa väärään porukkaan, kiltatoimintaan osallistuminen voi tuntua mahdottomalta: ”Killassamme sitä vaikeutetaan kaiken maailman sisäpiirijutuilla, joita ei ulkopuoliset voi tajuta ja joita kuitenkin joutuu lukemaan nyysseistä ja muista medioista.”

Erään opintojensa loppuvaiheessa olevan rivikiltalaisen mielestä killan aktiivitoimijoiden keskuudessa esiintyy paljon selän takana puhumista ja juonittelua. ”Killan sisäpiirien saastumisen takia toiminta killassa alkoi muodostua minulle ylitsepääsemättömän sietämättömäksi. En jaksanut enää, vaikka olisin halunnut”, hän kertoo.

Kiltojen toimintaan on helpointa päästä mukaan heti fuksivuonna.

Vuorimieskillan puheenjohtaja Juha Hotti kertoo kiltansa panostavan siihen, että fuksit tuntevat itsensä tervetulleiksi kiltahuoneelle heti alusta alkaen. ”Kiltiksellä vietetään paljon aikaa oman fuksiryhmän kanssa, ja myöhemmin syksyllä fuksit tekevät siellä usein läksyjä”, hän sanoo.

Tulevia fukseja luotsaavan fuksitoimikunnan puheenjohtaja Lauri Kovanen on sitä mieltä, että isohenkilöiden rooli fuksien kasvatuksessa on erityisen tärkeä. ”Kaikkien saaminen mukaan toimintaan on varmasti suurin haaste joka vuosi”, Kovanen toteaa.

Isohenkilökoulutuksessa on käsitelty isohenkilöiden roolia syrjäytymisen estämisessä.

Kaikkia teekkareita ei kiinnosta humalassa riehuminen. Silti alkoholi näkyy suuressa osassa kiltojen järjestämää toimintaa, ja siitä piittaamattoman on helppoa tuntea itsensä ulkopuoliseksi.

Rakennusinsinöörikillan puheenjohtaja Emmi Lehto sanoo, että heidän hallituksensa on yrittänyt suunnitella mahdollisimman monipuolista tapahtumatarjontaa ensi syksylle: ”Syksyllä olisi tarkoitus järjestää esimerkiksi letunpaistoilta, jossa omatkin juomat jätettäisiin kotiin.”