Viime vuonna perustettu teekkarivanhempien yhdistys haluaa kertoa, että lapsekkuus on opiskelijalle vakava vaihtoehto.



”Olin jo pitkään miettinyt vertaistukiryhmää opiskeleville vanhemmille”, Maria Kuusisto kertaa Teekkarivanhemmat-yhdistyksen syntyä.
Hän laittoi viime kesänä Teekkarikylän uutisryhmään tiedustelun, löytyisikö muilta teekkareilta intoa vanhemmuuden jakamiseen. Vastauk­sia tuli lyhyessä ajassa 15 perheeltä. Teekkarivanhemmat hyväksyttiin TKY:n yhdistysluetteloon syksyllä.
”Sain ensimmäisen lapseni fuksivuoden keväällä 1996. Koin silloin jääväni todella yksin. Teekkarikulttuuriin ei mahtunut ajatusta odottavasta opiskelijasta.”
Kuusiston mukaan ensimmäisen lapsen synnyttäminen ja vanhemmuuteen kasvaminen oli kova paikka. Opintojenkin sujuminen huolestutti.
”Yritin keksiä teekkaritoimintaa, jossa olisi voinut olla mukana selvin päin. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, ja vähitellen fuksiriennot jäivät.”
Nyt seitsemänvuotiaan Irenen rinnalla Espoon Jupperissa leikkii viisivuotias Eerika. Kolmas lapsi syntyy helmikuun lopulla. Maria Kuusisto on silminnähden tyytyväinen äitiyteensä.

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla aloittanut Kuusisto on vienyt opintojaan eteenpäin määrätietoisesti. Jossain vaiheessa osastoksi vaihtui rakennus- ja ympäristötekniikka.
”Aloitin opiskelut toden teolla vuonna 1999. Puolta vuotta lukuun ottamatta olen ollut koko ajan osa-aikaisesti myös töissä. Nyt kasassa on 140 opintoviikkoa.”
Toukokuusta lähtien Kuusisto on työskennellyt päätoimisena ympäristöasiantuntijana Senaatti-kiinteistöissä. Hän tuntee opiskelun ja työmaailman erot.
”Opiskeluaikana lapsille ja perheelle riittää paremmin aikaa. Opiskelupaikka joustaa esimerkiksi lapsen sairastuessa, ja tavallisenakin aamuna lapsen voi viedä hoitoon paria tuntia myöhemmin. Toisaalta TKK:n miehinen kulttuuri näkyy siinä, että tenttejä voi suorittaa vain tenttikausien aikana. Lapsihan voi sairastaa helposti pari viikkoa, ja silloin on harmi, jos puolen vuoden opinnot menevät hukkaan.”
Kuusiston mielestä lasten kanssa eläminen voi jopa tehostaa opiskelua. ”Lapsi auttaa siinä, että aikataulut suunnitellaan paremmin. Opiskelu muuttuu tavoitteellisemmaksi, kun on vastuu perheestä.”

Yksi Teekkarivanhempien perustamissyistä oli halu vaikuttaa. Opiskelevien vanhempien asema halutaan tehdä tasa-arvoiseksi suhteessa muihin opiskelijoihin.
Tässä tarkoituksessa yhdistys laati muun muassa opintoaikojen rajoitusta koskevan kannanoton. Siihen odotellaan vastausta TKY:n edustajistolta ja opetusministeri Tuula Haataiselta. Keväällä Teekkarivanhemmat pääsevät eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kertomaan näkemyksiään.
”Opintotuen tulorajat ovat yksi konkreettinen asia, johon pitäisi saada parannus. Tulorajoissa ei oteta mitenkään huomioon perheen päälukua.”
Parantamista on Kuusiston mukaan myös muiden opiskelijoiden asenteissa. ”Vielä ei olla valmiita ottamaan vastaa tietoa, että joku on vanhempi. Aika usein pintaan nousee sääli: ajatellaan, että lapsen saaminen on varmaan ollut vahinko. TKK:n kulttuurissa vallitsevat asenteet luovat vielä suurempia paineita teekkari-isille kuin -äideille.”

Teekkarivanhemmat kokoontuvat kerran kuussa erilaisiin teemailtoihin ja kalenterivuotta seuraileviin tilaisuuksiin. Tavoitteena on muun muassa luoda oma Gravitaatio-perinne, johon kuuluu pulkkamäki lasten kanssa.
”Olemme sopineet Otaniemen neuvolan kanssa, että siellä jaetaan esitettä toiminnastamme. Monia helpottaa jo tieto siitä, että opiskelevia vanhempia on muitakin. Lisäksi neuvolasta pyydettiin, että joku meistä tulisi perhevalmennukseen kertomaan opiskelevan vanhemman arjesta.”
Teekkarivanhemmat ovat myös välittäneet lastenvaatteita ja -tarvikkeita sekä ideoineet hoitorinkiä.
”Loppujen lopuksi opiskelevana vanhempana tulee kyllä toimeen. Otaniemestä on melko helppoa saada perheasunto, ja esimerkiksi kunnalliseen sairaanhoitoon pääsee lapsen kanssa aina. Ensihankinnat kuten rattaat ja turvaistuimet tietysti maksavat, mutta yleisesti ottaen pieni lapsi ei vielä kuluta kovin paljon.”