Tavallisen shakin pelaajien lisäksi Otaniemestä löytyy myös pieni mutta aktiivinen kiinalaisen shakin, eli xiangqin pelaajajoukko.

Otaniemessä kiinalaisen shakin pelaajat ovat järjestäytyneet Teekkarien Shakkikerhon alla toimivaksi yhdistykseksi, joka puolestaan toimii läheisessä yhteistyössä Kiinalaisen shakin ystävät Suomessa ry:n (KiiSYS) kanssa. Shakin pelaamisen lisäksi yhdistysten tarkoituksena on edistää suomalaisten ja kiinalaisten välistä ystävyyttä ja kiinalaiseen kulttuuriin tutustumista.

Esimerkiksi Otaniemessä järjestettävissä peli-illoissa tämä ajatus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla käytännössäkin, sillä noin kolmasosa kaikista aktiivipelaajista on kiinalaisia vaihto-opiskelijoita tai Suomessa muuten asuvia kiinalaisia. Yhteensä kiinalaisen shakin harrastajia löytyy Suomesta kuutisenkymmentä.
Perimätiedon mukaan kiinalaista shakkia olisi pelattu Suomessa jo 1900-luvun alusta alkaen, mutta uuteen nousuun laji lähti 1990-luvun alkupuolella KiiSYS:in perustamisen myötä. Yhdistyksen puheenjohtaja, diplomi-insinööri Timo Aitta ja Tero Riskula kertovat, että ajatus yhdistyksen perustamisesta syntyi vuonna 1992, kun Kiinan-matkallaan peliin ihastunut järvenpääläinen Raimo Lindroos tutustutti peliin ensiksi joukon ystäviään ja sai heidät ihastumaan pelin haastavasta ja strategisesta luonteesta.

– Ensimmäisen kerran kun minä yritin ymmärtää tätä peliä, niin tuntui, että tämähän on ihan joku dinosaurus, miten näillä nappuloilla saa mitään aikaiseksi kun ei ole kuningatarta ja sotilaat eivät korotu perärivillä, Timo Aitta nauraa.

Pelin taktinen luonne alkoi hahmottua vasta muutaman ensimmäisen pelikerran jälkeen.

– Esimerkiksi kuningas ja sen puolustus on todella heikko. Pelissä pitää hyökätä todella aggressiivisesti, että toinen ei ennätä ensin, Timo Aitta kertoo.

Tavallisesta shakista Timo Aitta ja Tero Riskula innostuivat tosissaan opiskeluaikoinaan Teekkarien Shakkikerhossa 1970-luvun puolivälissä, ja Timo Aitta löytyy tälläkin hetkellä shakkikerhon tavallisen shakin ranking-listan yhdeksänneltä sijalta.

Niin kiinalainen, kuin ”tavallinenkin” shakki sopivat erinomaisesti matemaattisesti lahjakkaille ja loogisesta ajattelusta kiinnostuneille ihmisille, eli sanalla sanoen teekkareille.

Peli-iltojen lisäksi kiinalaisen shakin pelaajat järjestävät säännöllisin väliajoin myös erilaisia turnauksia. Ehkä mielenkiintoisimpia tapahtumia ovat olleet Kiinan suurlähetystön kanssa järjestetyt ystävyysottelut.

Viime aikoina lähetystöpelit ovat olleet tauolla suurlähettilään vaihduttua, mutta vastaavasti Otaniemestä löytyy monia aktiivisia ja taitavia kiinalaispelaajia. TKK:n kiinalaisten pelaajien joukkue voitti selvästi marraskuun lopulla järjestetyn kiinalaisen shakin joukkuepelin Suomen mestaruuden.

Yang Jinghui ja Chen Xuefeng kertoivat Otaniemessä järjestetyssä uuden vuoden turnauksessa, että he yllättyivät Suomeen tullessaan suomalaispelaajien kovasta tasosta. Heidän mukaan xiangqi on Kiinassa erittäin suosittua varsinkin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Vaikka TKK:lla tietoliikennetekniikkaa opiskeleva Chen oli yksi SM-kilpailujen parhaista pelaajista, hävisi hän kilpailussa yhden pelin niin ikään JMT3:n Takkakabinettiin revanssiotteluun saapuneelle Olavi Stenmanille.

Kiinalaista shakkia pelataan maanantaisin kello 18 eteenpäin Jämeräntaival 1:n pelitilassa.



KIINALAINEN SHAKKI PÄHKINÄNKUORESSA

Kiinalaisen shakin nimi on kiinaksi xiangqi, äännetään ”siangtsi”. Xiangqia pelataan kymmenen rivin ja yhdeksän linjan pelilaudalla. Sana xiàng tarkoittaa norsua ja qí shakkia, joten pelin nimen voisi kääntää vapaasti norsushakiksi.

Peliä pelataan 32 nappulalla, jotka on merkitty kiinankielisillä symboleilla. Suomeksi pelinappuloiden nimet ovat vaunut, hevonen, norsu, neuvonantaja, kenraali, tykki ja sotilas. Nappuloiden yli ei voi hypätä muilla kuin tykillä, ja sotilasta lukuun ottamatta kaikki siirrot ovat sallittuja myös taaksepäin, aivan kuin tavallisessa shakissakin.

Vaikka peleistä löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä, poikkeaa suurin osa xingqin siirroista tavallisesta shakista. Pelilauta jaetaan keskellä olevalla “joella” kahteen puoliskoon. Esimerkiksi norsu liikkuu vinolinjaa pitkin kaksi pisteväliä kerrallaan vain joen omalla puolella lautaa.

Pelin tarkoituksena on lyödä vastapuolen kenraali. Matti syntyy kun uhattu kenraali ei pysty enää liikkumaan. Pelin voi voittaa myös tekemällä ensiksi patti-tilanteen.