![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Diplomi-insinöörinä puolustusvoimissa
Santeri Kontinen
Iiro Tuomola meni armeijaan ensin valmistuttuaan vuonna 2001 valmistustekniikan diplomi-insinööriksi TKK:n konetekniikan osastolta.
Aamujen mentyä nollaan oli vuorossa työpaikan etsintä ja hyvin luonnollinen
valinta oli jäädä puolustusvoimiin töihin.
![]() Toimenkuvana Suomen puolustaminen. Armeijassa Tuomola kävi ensin tulenjohto-RUK:n, jonka jälkeen palveluspaikaksi tuli Pääesikunta. Kun varsinainen työsuhde puolustusvoimien kanssa alkoi, siirsi Tuomola huonettaan vain parin toimiston verran. Muutenkin erikoisupseeriksi siirtyminen kävi erikoisen vaivattomasti. Siitä kun Tuomola jätti hakemuksen, kului vain noin puolitoista kuukautta erikoisupseeriksi nimitykseen. ”Firmassa” vastaavat asiat kestävät yleensä huomattavasti kauemmin. Tuomola toteaa, että aika oli eräänlainen maailmanennätys. Tuomola naureskelee, että hän joutui tekemään myös vielä kerran testin, jossa on muun muassa legendaarinen kukkakauppias-kysymys. Työ puolustusvoimissa on Tuomolan mielestä mielenkiintoista, mutta samalla vaativaa ja haasteellista. Nyt toista vuotta Pääesikunnassa työskentelevän Tuomolan ensimmäinen vuosi meni erilaisten laatutehtävien parissa. Nyttemmin työnkuva on siirtynyt lähemmäksi teollisuussektoria. Tuomola on myös työskennellyt kansainvälisen puolustusvälineiden sähköisen kauppapaikan kanssa. Tuomolan rooli on Pääesikunnassa ollut kuitenkin pääasiassa hallinnollinen. Asiantuntijatyötä
pääesikunnassa
Vaikka puolustusvoimissa vallitsee paperilla tiukka hierarkia, ei Pääesikunnassa yleensä pokkuroida ylemmille upseereille. Pääesikunnassa vallitsee rento ilmapiiri ja työtä tehdään pilke silmäkulmassa. Työ on lähempänä asiantuntijatyötä. Poikkeuksena muihin työpaikkoihin upseerit joutuvat kerran vuodessa tekemään liikuntatestit. Testeihin kuuluu kahdentoista minuutin rypistys eli Cooper, lihaskunto-, marssi-, suunnistus- ja ammuntatesti. ”Vaikka ennen testejä niihin ei oikein viitsisi mennä, jälkeenpäin on aina tosi hyvä fiilis”, Tuomola muistelee.
Tuomola pitää puolustusvoimia hyvänä työnantajana.Työn hyvinä puolina hän mainitsee, että haasteita ja vastuuta saa paljon. Puolustusvoimat myös kouluttaa väkeään ahkerasti. ”Jos koulusta on saanut tarpeekseen, ei tänne kannata välttämättä tulla töihin”, hän sanoo. Tuomola toteaa, että työn negatiivisiin puoliin kuuluu se, että riski konttorirotaksi ajautumisesta on suuri. Työtehtäviä on myös paljon ja työpäivä muodostuu helposti sirpaleiseksi. Yleisesti ottaen Tuomola on ollut tyytyväinen puolustusvoimissa työskentelyyn. Pääesikunta on osoittautunut työpaikaksi muiden joukossa. Tuomolan pesti Pääesikunnassa kestää vielä kaksi vuotta. Yksityisellä sektorilla Tuomolaa kiinnostavat tehtävät suuressa suomalaisessa yrityksessä, joka toimii kansainvälisillä markkinoilla. Jos Tuomola kuitenkin päättää jatkaa puolustusvoimissa, uudet työtehtävät eivät tule olemaan Kasarmintorin kulmalla. Tuomola kertoo, että sotilasuralla eteneminen vaatii esiupseerikurssin käymistä. ”Armeija on yhteiskunta
pienoiskoossa”
Rekrytoinnin puolustusvoimat tekee pääasiassa lehti-ilmoituksilla ja erilaisilla sähköisillä medioilla. Viime vuosina puolustusvoimat on näkynyt erityisesti Tee työtä jolla on tarkoitus -kampanjalla. Tuomolan henkilökohtainen suosikki on mainos, jossa työntekijä soittaa ksylofonilla odotusmusiikkia puhelinvaihteessa. Mitään keskitettyä rekrytointiorganisaatiota ei kuitenkaan ole, vaan hakeva taho ilmoittaa itse avoimista paikoista. Tehtäviä puolustusvoimissa on laidasta laitaan.
Tuomola pohdiskelee, että puolustusvoimat on suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Puolustusvoimilla on omat sairaalat, palokunnat, materiaalihuollot ja niin edelleen. Viimeaikoina rekrytoinnissa on pinnalla ollut erityisesti tietotekniikka. Sodankäynnin monimutkaistuessa mikroprosessorit tunkevat joka paikkaan. Myös kesätöitä on tarjolla, mutta hyvin rajoitetusti, ja Tuomolan mukaan niiden saamisessa oma aktiivisuus on erityisen tärkeää. Haastattelun päätyttyä mainitsen vielä tulevasta matematiikan tentistä ja inhottavista Laplace-muunnoksista. Tuomola muistelee kuulleensa niistä kerran valmistumisensa jälkeen. |
||||
![]() |