Tohtoreita valmistui viime vuonna ennätysmäärä, perustutkinnot jäljessä tavoitteista.



Tutkintorakenneuudistuksen ensimmäinen toteutusvuosi on meneillään, ja opintotoimistossa on siirrytty miettimään tutkinnon toisen vaiheen opintoja. Osastot ovat olleet siirtymisessä vauhdikkaasti mukana ja muutamat osastot ovat kerralla siirtäneet kaikki kurssinsa uuteen aikaan ja opintopistemuotoon, vaikka aikanaan suosituksena oli rauhallinen siirtyminen. Opintotoimiston päällikölle Anneli Lappalaiselle asti onkin jonkin verran kantautunut viestejä opiskelijoilta.

– Kun kaikki touhottavat uudesta rakenteesta ja osastot ovat kovasti mukana, niin onko unohtunut, että 90 % opiskelijoista kuitenkin opiskelee vanhassa rakenteessa ja heistä pitäisi pitää huolta?

Lappalainen suosittaakin opiskelijoille malttia ja valppautta kahden järjestelmän kanssa elämiseen. Tutkintorakennemuutoksen aikataulu on kova, töitä kaikkialla ja kiirettä paljon.

Vanhoja uuteen tutkintorakenteeseen siirtyminen ei houkutellut. Loikkareita vuonna 2005 oli noin 150. Kummassakaan ei ole isoja etuja toiseen nähden, mutta siirtyminen voi olla jossakin tapauksissa perusteltua. Vaihtajia ei todennäköisesti myöskään vuonna 2006 ole paljon, mutta määrä voi tulevaisuudessa kasvaa, mikäli opinnot eivät jostain syystä onnistu tai opiskelijoille tulee tarpeita saada kandin paperit ulos.

Vuodelle 2006 Lappalainen suosittelee opiskelijoille HOPS:iin tekemistä myös vanhoille opiskelijoille. Vaikka esimerkiksi vanhan tutkintorakenteen pää- ja sivuaineen valitseminen ei monella osastolla ole ollut pakollista, niin on opiskelijan oman edun mukaista tehdä ’sopimus’. Jos opiskelijalla on sovittu pää- ja sivuaine, ja opetustarjonta muuttuu, niin korvaavuudet haetaan hänelle aivan toisella tapaa kuin jos suunnitelmaa ei ole tehty.

– Opiskelija sitoutuu opiskelemaan tietyn suunnitelman mukaan ja toisin päin, hänellä on oikeus opiskella.

Lappalaisen lupaus uudelle vuodelle 2006 on huolehtia sekä vanhan tutkintosäännön mukaan opiskelevien mahdollisuuksista sekä uuden tutkintorakenteen sisään ajamisesta.

– Yritän huolehtia siitä, että sekä vanhan että uuden tutkintosäännön mukaan opiskelevat saisivat ne palvelut joihin yliopistot on velvoitettu.

TKK jäi hieman tavoitteestaan tuottaa 1090 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä vuonna 2005. Paperinsa sai ulos hieman yli tuhat teekkaria, kun opetusministeriön tavoite oli 1150. Sen sijaan tohtoreita valmistui paljon. TKK jäi omista tavoitteistaan viidellätoista hatulla, mutta hatutti seitsemäntoista päätä enemmän kuin Opetusministeriön tavoitteisiin oli kirjattu. TKK:n tavoitteena on, että vuonna 2006 valmistuu 1111 DI:tä ja 161 tohtoria.

Helsingin Sanomissa (7.1.2006) kerrottiin, että tavoitteensa ’tohtorituotannossa’ vuonna 2005 ovat ylittäneet myös Kuopion Yliopisto ja Åbo Akademi. Jutussa myös käsiteltiin tohtoreiden työllisyyttä, ja työttömiä tohtoreita kerrottiin olleen 317 kappaletta viime lokakuussa. Kuitenkin tohtoreiden kerrottiin toistaiseksi työllistyneen melko hyvin ja ongelmien olleen etenkin bio- ja ympäristötieteissä.

Topin viimeisin uudistus on osoittautunut siinä määrin ongelmalliseksi, että Topin jalkaa ei enää paikata. TKK:n opintotoimistosta kerrotaan, että uusimman version käyttöönotto vauhditti WebTopin kuolemaa ja WebOodin ominaisuudet pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tarkkaa aikaväliä opintotoimistosta ei kerrota, mutta kaikki resurssit käytetään siihen, että WebOodi saadaan mahdollisimman nopeasti palvelemaan opiskelijoita. Vielä ei kannata kuitenkaan poksautella kuohuviinipullon korkkeja auki. WebTopista luovutaan vasta, kun vastaavat toiminnot on saatu käyttöön Oodissa tai opiskelijan eTKK-portaalissa. Ehkä sen kuoharipullon voi kuitenkin ostaa jo valmiiksi jääkaappiin viilenemään.