Ylioppilaskunnan hallituksessa on pitkään ihmetelty, miksei uuden rehtorin valinnasta aleta jo keskustella. Myös nimimerkillä viime Polyteekkarin mielipidesivulla kirjoittanut henkilö peräsi tietoa ja avoimuutta rehtorinvaalista. Toisaalta voi kysyä, miksei hän itse halunnut aloittaa avointa keskustelua omalla nimellään.

Samassa yhteydessä monet ovat ihmetelleet, miksi Teknillisen korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa ja välillä ei ole avointa keskustelukulttuuria. Kyllä Otaniemessä varmasti keskustellaan. Nyt jäykänoloisen, ylisuuren yhteisön keskustelu voisi kuitenkin paljon avoimempaa, kriittisempää ja kyseenalaistavampaa.

Professori Olavi Nevanlinna peräsi viime syksynä julkistamassaan Kohti valovoimaista kampusta -muistiossa korkeakoululle keskustelufoorumia, jossa yhteisön tavoitteita ja arvoja voitaisiin tuulettaa. Nevanlinna valittelee, ettei henkilökunnan Polysteekki-lehteen sovi ristiriitaista, keskustelevaa aineistoa. Koko yhteisön keskustelufoorumiksihan se ei vain henkilökunnalle suunnattuna muutenkaan sopisi. Näyttää kuitenkin siltä, että korkeakoulun henkilökunta lukee Polyteekkaria. Se on siis yksi niistä keskustelukanavista, jotka ovat koko yhteisön saatavilla, ja joita toivottavasti myös siihen tarkoitukseen osataan ja halutaan käyttää.

TKY:n ja TKK:n vilkkaat uutisryhmät ovat varmasti yksi syy, miksi esimerkiksi Polyteekkariin ei kirjoiteta kovin paljon mielipiteitä. Jostain syystä uutisryhmiin voi kirjoittaa vaikka puolikkaan lauseen mittaisia, täynnä kirjoitusvirheitä olevia kommentteja, mutta lehteen sellaisia kukaan ei kehtaa lähettää. Ei lehtikirjoituksen tarvitsisi juuri sähköpostia muodollisempi olla.

En usko, että keskustelukulttuurin puuttuminen olisi foorumeiden vähyydestä kiinni. Päinvastoin, niitä on mielestäni vähintäänkin riittävästi. Sen sijaan jonkun on aloitettava rohkeasti keskustelukulttuurin tuulettaminen. Eikä yksi avaus riitä. Asia vaatii pitkäjänteistä työtä, mutta palkitsee varmasti.

Terhi Upola
Päätoimittaja