niemi uskovat, että geoalan professuurien välinen yhteistyö tulee sujumaan
ongelmitta. He nauravatkin, että seuraavaksi pitäisi saada vielä yhteinen,
tarpeeksi suuri talo jostain hyvältä paikalta.
TKK:lla aloitetaan ensi syksynä kaksi uutta geoalan opetuksen pääainetta. Geoympäristötekniikka sisältää geologian ja geofysiikan opetuksen ja georakentaminen puolestaan geotekniikan ja kalliorakentamisen opetuksen. Uudistuksessa on merkittävää varsinkin se, että samalla kun materiaalitekniikan ja rakennus- ja ympäristötekniikan osastot tiivistävät alan koulutuksessa keskinäistä yhteistyötään, siirtyy kalliotekniikan opetuksen painopiste entistä enemmän rakennustekniikan puolelle. Tämä on osa suurempaa muutosta, sillä tämän vuoden alussa materiaali- ja kalliotekniikan osasto muuttui materiaalitekniikan osastoksi. Samalla geologian, geofysiikan ja kalliorakentamisen professuurit siirtyivät rakennus- ja ympäristötekniikan osastolle.
Jatkossa opiskelijat joutuvat kulkemaan luennoille enemmän rakennusten välillä, mutta muuten opetettavien aineiden tarjontaan ei ole tulossa radikaaleja muutoksia, ja vanhat opiskelijat voivat halutessaan jatkaa opiskelua vanhoilla opintosuunnitelmillaan. Myöskään henkilökunnan asemaan muutoksilla ei ole vaikutusta, vaan jokainen saa jatkaa ainakin periaatteessa aikaisemmissa tehtävissään.
Geotekniikan professori Olli Ravaska kertoo, että uudistuksista on ollut puhetta jo vuosikymmenien ajan, sillä kalliotekniikan oppi on tähän asti pitänyt hakea materiaali- ja kalliotekniikan osastolta. Nyt laajempi tutkintorakenneuudistus tarjosi uudistuksille hyvän tilaisuuden.
Muutosten takaa löytyy kuitenkin myös kirjaimellisesti syvemmälle meneviä syitä. Tutkija Juha Antikainen ja professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemi kertovat, että koska kaivosteollisuuden merkitys on vähentynyt Suomessa, ei opetuksessakaan tarvitse erikoistua enää kaikkiin kaivosteollisuuden osa-alueisiin malminetsinnästä rikastusprosesseihin.
– Itse asiassa kaivosteollisuudessa vuosittain tuotetut tonnit ovat pysyneet Suomessa samalla tasolla kuin ennenkin, mutta toiminnan tehostumisen ansiosta tämä tapahtuu nykyisin selvästi vähemmällä henkilökunnalla kuin aikaisemmin, Juha Antikainen sanoo.
Rakennuspuolella georakentamisen osaamisen kysyntä on sen sijaan jatkuvassa kasvussa. Professorit ottavat esimerkiksi Helsingin keskustan. Maan päällä oleva tila alkaa pian olla käytetty loppuun, ja tästä syystä tulevaisuudessa joudutaan menemään entistä enemmän maan alle. Esimerkiksi koko Helsingin keskustan alittava keskustunnelihanke on jatkuvasti lähempänä toteutumista kustannuksista huolimatta. Muita esimerkkejä alan uusimmista tutkimuskohteista ovat esimerkiksi maan stabiloinnin kehittäminen ja ydinjätteiden loppusijoituspaikkojen suunnittelu.