Polyteekkari

Tulevaisuudessa ihmisen yksilölliset ominaisuudet saatetaan tulkita geenien luentavirheiksi ja korjata erilaisilla varaosilla. Teknillisen korkeakoulun uusi bioinformaatioteknologian koulutusohjelma tuottaa asiantuntijat.

Biolääketieteen ja genetiikan kansainvälinen guru, professori Leena Palotie on innoissaan.

”Ihmisen perimä on luettu läpi. Nyt noin kolmen miljardin emäksen järjestys on kaikkien nähtävissä Internetissä.”

Vaikka äkkiseltään voi tuntua yllättävältä, ihmisen perimää eli geenien kokonaisuutta ei ole koskaan aikaisemmin tunnettu. Elämme siis historiallisia aikoja. Kun vielä saadaan selvitettyä, miten perimä toimii, on edessä mullistavia ihmisten terveyteen liittyviä muutoksia. Uuden tiedon avulla voidaan kehittää täsmälääkkeitä, joilla parantuu vaikkapa syöpä tai aids, selvittää, mikä geeni altistaa masennukselle, tai istuttaa ihmisen kehoon kudokseen sopivia antureita ja mikrolaitteita, joilla korjataan aisteja ja elimiä.

Teknillinen korkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa nousee maailmanlaajuisen kehityksen veturiksi. Ensi syksynä 40 tarkkaan valittua opiskelijaa aloittaa TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla bioinformaatioteknologian koulutusohjelman, jossa nykyaikaista informaatioteknologiaa sovelletaan ihmisen tutkimiseen.

Huomisen virheetön ihminen

Bioinformaatioteknologian priimusmoottorit ovat ihastuksissaan ”modernin hyvinvointiteknologian” luomasta ”huomisen hyvästä elämästä”.

”’Bioniseen’ ihmiseen voidaan liittää tarvittavat varaosat, jos se toimii puutteellisesti. Voidaan katsoa, milloin olisi viidenkympin huollon paikka!” hohottaa TKK:n laskennallisen tieteen ja tekniikan akatemiaprofessori Kimmo Kaski.

Niin ikään TKK:lla työskentelevä kognitiivisen teknologian akatemiaprofessori Mikko Sams piirtää eteemme henkeäsalpaavia kuvia keinotekoisista aisteista, ajatuksen voimalla toimivista pöytätietokoneista ja pyörätuoleista sekä koneellisesta puheen ymmärtämisestä. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma panostaa nimenomaan monitieteisyyteen ja tutkimukseen.

Edistyshuumassa on kuitenkin tärkeää muistaa, että liikumme eettisesti kiistanalaisella maaperällä. Bioinformaatioteknologiassa kun ”täydellinen” ihminen nostetaan normiksi ja ihmisen omat arviot hyvinvoinnistaan jätetään taka-alalle.

Pelottavissa tulevaisuudenkuvissa yksilölliset ominaisuudet kuten ujous, kaljuuntuminen tai lihavuus muuttuvat vioiksi, jotka korjataan tieteen keinoin ja yhteiskunnan iloksi. ”Korjatut” ihmiset tönivät ”korjaamattomia”, ja luonnollisesti vanhentuneista tulee pelottavia irvikuvia. Vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä lienevät kehityksen suunnasta eniten huolissaan. Vaikka bioinformaatioteknologia voi parhaimmillaan tuottaa vammaisille henkilöille huomattavaa helpotusta päivittäiseen elämään, vaanii taustalla ajatus siitä, että vammainen ihminen olisi virheellinen ja hänet tulisi korjata.

Aikamoinen haaste bioinformaatikoilla onkin edessään. Onneksi apuna on julkinen ja demokraattinen keskustelu, kunhan sitä osataan ja halutaan hyödyntää.




	TKK aloittaa bioinformaatioteknologian aikakauden Minna Ahola [email protected] Tulevaisuudessa ihmisen yksilölliset ominaisuudet saatetaan tulkita geenien luentavirheiksi ja korjata erilaisilla varaosilla. Teknillisen korkeakoulun uusi bioinformaatioteknologian koulutusohjelma tuottaa asiantuntijat. Biolääketieteen ja genetiikan kansainvälinen guru, professori Leena Palotie on innoissaan. ”Ihmisen perimä on luettu läpi. Nyt noin kolmen miljardin emäksen järjestys on kaikkien nähtävissä Internetissä.” Vaikka äkkiseltään voi tuntua yllättävältä, ihmisen perimää eli geenien kokonaisuutta ei ole koskaan aikaisemmin tunnettu. Elämme siis historiallisia aikoja. Kun vielä saadaan selvitettyä, miten perimä toimii, on edessä mullistavia ihmisten terveyteen liittyviä muutoksia. Uuden tiedon avulla voidaan kehittää täsmälääkkeitä, joilla parantuu vaikkapa syöpä tai aids, selvittää, mikä geeni altistaa masennukselle, tai istuttaa ihmisen kehoon kudokseen sopivia antureita ja mikrolaitteita, joilla korjataan aisteja ja elimiä. Teknillinen korkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa nousee maailmanlaajuisen kehityksen veturiksi. Ensi syksynä 40 tarkkaan valittua opiskelijaa aloittaa TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla bioinformaatioteknologian koulutusohjelman, jossa nykyaikaista informaatioteknologiaa sovelletaan ihmisen tutkimiseen. Huomisen virheetön ihminen Bioinformaatioteknologian priimusmoottorit ovat ihastuksissaan ”modernin hyvinvointiteknologian” luomasta ”huomisen hyvästä elämästä”. ”’Bioniseen’ ihmiseen voidaan liittää tarvittavat varaosat, jos se toimii puutteellisesti. Voidaan katsoa, milloin olisi viidenkympin huollon paikka!” hohottaa TKK:n laskennallisen tieteen ja tekniikan akatemiaprofessori Kimmo Kaski. Niin ikään TKK:lla työskentelevä kognitiivisen teknologian akatemiaprofessori Mikko Sams piirtää eteemme henkeäsalpaavia kuvia keinotekoisista aisteista, ajatuksen voimalla toimivista pöytätietokoneista ja pyörätuoleista sekä koneellisesta puheen ymmärtämisestä. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma panostaa nimenomaan monitieteisyyteen ja tutkimukseen. Edistyshuumassa on kuitenkin tärkeää muistaa, että liikumme eettisesti kiistanalaisella maaperällä. Bioinformaatioteknologiassa kun ”täydellinen” ihminen nostetaan normiksi ja ihmisen omat arviot hyvinvoinnistaan jätetään taka-alalle. Pelottavissa tulevaisuudenkuvissa yksilölliset ominaisuudet kuten ujous, kaljuuntuminen tai lihavuus muuttuvat vioiksi, jotka korjataan tieteen keinoin ja yhteiskunnan iloksi. ”Korjatut” ihmiset tönivät ”korjaamattomia”, ja luonnollisesti vanhentuneista tulee pelottavia irvikuvia. Vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä lienevät kehityksen suunnasta eniten huolissaan. Vaikka bioinformaatioteknologia voi parhaimmillaan tuottaa vammaisille henkilöille huomattavaa helpotusta päivittäiseen elämään, vaanii taustalla ajatus siitä, että vammainen ihminen olisi virheellinen ja hänet tulisi korjata. Aikamoinen haaste bioinformaatikoilla onkin edessään. Onneksi apuna on julkinen ja demokraattinen keskustelu, kunhan sitä osataan ja halutaan hyödyntää.