Etusivulle




Kaikki mitä fuksioppaassa EI kerrottu
Santeri Kontinen




Kuva
Kuva: Erika Eerola


OPISKELUN ALOITUS
Ensimmäiset viikot saattavat tuntua melko sekavilta. Samaan rysäykseen osuvat yleensä opiskelija-asuntoon muuttaminen, uusi koulu, uudet kaverit ja vieläpä uusi kaupunki. Kaiken hämmennyksen ja neuvottomuuden keskellä kannattaa muistaa, että kyllä kaikki muutkin ovat siitä selvinneet.

Lopulta sekamelska hellittää, kaikille löydetään asunto ja fuksi nukkuu aamunsa rauhallisesti kahdeksalta alkavista matikan luennoista huolimatta.

OTANIEMI
Jos jollekin oli vielä epäselvää, Helsingin Teknillinen Korkeakoulu sijaitsee Espoon Otaniemessä. Koulu muutti tänne vanhalta polilta 1960-luvulla, ja alue vihittiin virallisesti 1966.

Rakennukset Otaniemen kampuksella on rakennettu punatiilestä päärakennuksen malliin. Osassa Teekkarikylän rakennuksissa on käytetty talvisodassa Neuvostoliiton itsensä hajalle pommittaman suurlähetystön tiiliä.

Otaniemestä löytyy siis myös asuntoja. Asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille. Silloin tällöin kuulee kommentteja, että: ”Miksi minun pojalleni ei löytynyt asuntoa Otaniemestä. Häntä varmaan syrjitään!” Totuus on, että TKY on ylioppilaskunta, joka nyt vain sattuu omistamaan asuntoja.

OPISKELUKAVERIT
Jos on yhtään mukana teekkaritoiminnassa, Otaniemessä ei voi olla saamatta uusia ystäviä. Meno tosin saattaa alussa tuntua melkoiselta sisäpiiritouhulta: on kiltojen hallituksia, harrastus- ja ammattiainekerhoja sekä muita kuppikuntia. Ei hätää! Perustakaa oma kuppikuntanne ja ottakaa kaikki halukkaat mukaan. Kiltatoimintaan pääsee mukaan tavallisimmin seuraavassa vuoden vaihteessa. Sopivia nakkeja löytyy kaikille, niin aloittelevalle fuksille kuin jo kiltatoiminnassa rutinoituneelle ännännen (=vähintään neljännen) vuoden kiltaääliölle.

Kiltojen lisäksi Otaniemessä toimii noin 150 alayhdistystä, jotka ottavat mielellään uusia jäseniä. Yhdistyksiä löytyy niin uskonnosta kiinnostuneille kuin urheilua elämäntapanaan pitäville, ja totta kai melkeinpä kaikkea siltä väliltä. Ja kuten japanilaiset sanovat: ”Ystävät ovat perhe jonka valitsemme itsellemme.”

KÄMPPÄKAVERIT
Toisten ihmisten kanssa puhuminen voi olla pelottavaa. Kämppäkavereihin kannattaa silti tutustua. Vaikka olisi kuinka aktiivinen, kämpillä vietetään kuitenkin suuri osa ajasta. Usein kuulee tarinoita siitä, kuinka joku kämppis ei ikinä tule huoneestaan ulos tai ei kohdattaessa puhu mitään. Netistä voi toki löytää mielenkiintoista seuraa, mutta ei se silti korvaa oikeaa ihmiskontaktia. Toisaalta kontaktin ottaminen stereoiden avulla seinän läpi kello kolmelta aamulla ei välttämättä ole suositeltavaa. Taloyhtiöiden yhteisillä saunavuoroilla kannattaa käydä, sillä suomalaisen kulttuurin kaksi ylivoimaisesti tärkeintä tutustumisriittiä ovat saunominen ja viinanjuonti. Saattaa kuulostaa omituiselta, mutta näin todellakin näyttäisi olevan.

SYÖMINEN
Uusikin opiskelija tarvitsee ravintoa. Ravinnon hankkimiseen on useita toistensa kanssa kilpailevia tapoja. Kotoa muuttaville saattaa tulla yllätyksenä, että äiti ei tulekaan laittamaan ruokaa uudelle opiskelijalle.

Valmispitsat ovat aina hyvä vaihtoehto. Hyvänä puolena einespitsoissa on varsinkin käytön ilmeinen helppous. Pussi auki ja safka mikroon. Atria ja Saarioinen sekä muut ”roiskeläppien” valmistajat tarjoavat yhteensä kymmeniä eri makuyhdistelmillä varustettuja lättyjä.

Otaniemen teekkarit ovat kuitenkin todella onnellisessa asemassa, sillä Otaniemestä löytää useita keskenään kilpailevia opiskelijaravintoloita. Ruoka ravintoloissa on yleensä hyvää ja terveellistä. Jos ei satu pitämään lähimmän ruokalan tarjonnasta, voi aina äänestää jaloillaan ja mennä syömään muualle. Normaaliin kouluruokaan tottuneille saattaa tulla yllätyksenä, että kouluruokalassa voi syödä aivan siedettävän makuista murkinaa. Joka tapauksessa viikon aikana tarvitsee miettiä vain neljän päivän ruokalistaa, sillä keskiviikkoisin Täffällä on spagettia. (Yleisön pyynnöstä/vaatimuksesta/kitinästä Polyteekkari julkaisee edelleen myös ruokalistoja.)

INTTILÄPPÄ
Inttiläppä, tarinoiden jaloin muoto, kukoistaa Otaniemen melko miesvaltaisessa yhteisössä. Inttiläppä ei kuitenkaan ole mitenkään tavoiteltava asiaintila, mutta valitettavasti armeijatarinat vain sitkeästi puskevat ruokapöytäkeskusteluissa, luennoilla ja vaikka bussia odoteltaessa. Rynnäkkökiväärin sarjanumerot, leiriaamut ja rättisulkeiset ovat harmittavan tavallisia puheenaiheita. Välttäkää tätä!

ÄITI
Äiti on monen nuoren teekkaripojan tärkein henkilö. Läheinen äiti-poika -suhde valitettavasti tuppaa rakoilemaan nuoren lähdettyä opiskelemaan. Kotiin kannattaa kuitenkin soittaa säännöllisin väliajoin tai ainakin kännykkään kannattaa vastata kun näkee äidin soittavan. Postikortti jouluna ja äidin syntymäpäivänä on myös erittäin hyvä idea. Jos äiti ei asu liian kaukana, on hyvä muistaa, että äiti ilahtuu aina opiskelijan viikonloppuvierailusta. Samalla yliopistotaipaleella oleva voi toimittaa likaista pyykkiä pestäväksi. Omin nokkinensa selviytyvä ilahtuu varmasti myös äidin kokkailemista ruoista.

SIIVOUS
Opiskelijakämppä ei siivoa itse itseään. Tämäkin tieto saattaa tulla monelle yllätyksenä. Yleisen viihtyvyyden ja terveyden kannalta on suositeltavaa, että pölyt pyyhitään, lakanat vaihdetaan ja roskis viedään ulos säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa.

Siistissä kämpässä opiskelumotivaatio (muistakaa siis myös opiskella!) on korkeampi ja menestys naisten kanssa taatumpi. Kämppäkaverit varmasti arvostavat enemmän tyyppiä, joka siivoaa omat jälkensä ja pitää huolen myös yhteisten tilojen siisteydestä. Siksi moppiin, lastaan ja tiskiharjaan tutustuminen kannattaa ottaa jo syyskuun opinto-ohjelmaan.