Polyteekkari kaivoi TKK:n rehtorikilpaan ilmoittautuneet herrat kammioistaan ja esitti heille muutaman kysymyksen.

1. Miksi asetuit ehdolle rehtorinvirkaan?
2. Mainitse jokin keskeinen TKK:hon liittyvä uudistusideasi.
3. Miten näet kotimaisten kielten aseman tällä hetkellä TKK:n opetuksessa ja tutkimuksessa?

Professori, TKK:n materiaali- ja kalliotekniikan osastonjohtaja, 57 v.

1. Korkeakoulu tarvitsee leadership-tyyppistä johtamista, yhteisten tavoitteiden systemaattista kehittämistä. Ihmisiin tulee valaa tulevaisuudenuskoa samalla tavoin kuin olemme täällä materiaali- ja kalliotekniikan osastolla onnistuneet tekemään.
   
2. Osastojen johdon tasolla avoimuus ja keskustelullisuus pitää saada ihan toiselle tasolle. Leadershipmäisellä johtajuudella on edistettävä päätehtäväämme eli opetusta ja tutkimusta, muuten näivetymme.
   
3. Tutkimuksessa ruotsin kielellä menee ihan hyvin, opetuksen puolella ruotsinkielinen tarjonta on ohkaista. Vaikka englanninkielistä opetusta on yhä enemmän, on suomen oltava ainakin perusopintojen kieli, jotta olisimme sivistysyliopisto.

VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusprofessori, 50 v.

1. Uskon että poikkiteknologinen kokemukseni tutkimuksesta, johtamisesta ja kansainvälisestä toiminnasta antaa hyvän perustan TKK:n johtamiselle kohti entistäkin parempaa tulevaisuutta. Ulkopuolelta tulevana minulla on poikkeukselliset mahdollisuudet kohdella eri alojen opetusta tasapuolisesti.
   
2. Yli osastorajojen tapahtuvaa ope­tus- ja tutkimusyhteistyötä tulee eh­dot­tomasti kehittää. Näin saadaan työmarkkinoille monipuolisia osaajia ja opiskelijoille lisää valinnanvapautta.
   
3. Äidinkielen taito on insinöörillekin tärkein taito, ja suomenkielistä opetusta tulee olla riittävästi. Toisaalta on hyvin tärkeää oppia englanninkielisen tiedeyhteisön kielenkäyttö, sillä työelämä on kansainvälistä; sitä tosiasiaa vastaan on turha taistella.

TKK:n tuotantotalouden osaston ympäristö- ja laatujohtamisen yksikön professori, 35 v.

1. Olen ihmetellyt TKK:n byrokraattista menoa. Kuka rehtoriksi valitaankaan, haluan, että jäykkyyteen ja siitä seuraaviin kummallisuuksiin puututaan. Tavoitteena oli myös saada rehtorikandidaattien keski-ikä alle viidenkympin, mutta se ei ihan onnistunut.
   
2. Keskeinen toimintafilosofia on muutettava TKK:lla. Nyt hallinto ja byrokratia työllistävät itsensä, vaikka niiden pitäisi vain tukea itse ydintoimintaa. Tutkijoille tämä merkitsee mm. sitä, että saadut tulokset eivät korreloi määrärahojen kanssa.
   
3. Englanninkielisen opetuksen lisääminen on kansainvälisen menestyksen edellytys. Perusopetus on sitä vastoin hyvä järjestää omalla äidinkielellä, jotta omaksuminen olisi helpompaa. Myös ruotsin kielellä lienee siksi tarpeellista antaa perusopetusta.

Professori, TKK:n konetekniikan osastonjohtaja, 60 v.

1. Korkeakoulun systeemiä pitäisi saada yhdistymään. Nyt osastot ovat vaarallisesti jakautuneet toisaalta uusiin, toisaalta vanhoihin ns. savupiippuosastoihin. Uskoisin, että minulla on näkemystä keskeyttää tämä kehitys ja yhdistää voimavarat.
   
2. Yksi uudistusajatus on juuri korkeakoulun yhtenäistäminen. Toinen on tilakysymyksen ratkaiseminen: taloudellisen tilanteen vuoksi tiloja pitäisi sanoa irti ja muuttaa vaatimattomampiin tiloihin. Uusiin hankkeisiin kuten fysiikkataloon ei nyt ole varaa.
   
3. Tutkimuskenttä on niin kansainvälinen, ettei voida millään toimia ja julkaista vain kotimaisilla kielillä. Perusopetuksessa tarvitaan kuitenkin englannin ohella kotimaisia kieliä, sillä diplomi-insinöörien on hallittava alan kotimainen sanasto ja luotava uutta. Yhtä rikkauttamme, ruotsin kieltä, ei pidä keinotekoisesti ylläpitää, koska sitä tarvitaan yllättävän vähän.

Professori, TKK:n matematiikan laitoksen esimies, 54 v.

1. Uskon olevani johtaja, jonka avulla TKK saavuttaa strategiansa mukaisen tason kansainvälisenä huippuyliopistona. Minulle vahvoja alueita ovat juuri pitkän tähtäimen suunnittelu ja suurten kokonaisuuksien hallinta. Haluan olla koko koulun rehtori.
   
2. Uudistaisin hallinnointia ja parantaisin yhteyksiä osastoihin. Toisaalta opetuksen puolella on suuri haaste tarttua Bolognan prosessin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja mm. helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta.
   
3. Olemme kaksikielinen yliopisto. Matematiikan laitoksella opetetaan myös ruotsiksi, mikä on tärkeää sosiaalistamisen ja termistön oppimisen kannalta. Englannin kielen viemä korkeatasoinen äidinkielentaito tulisi palauttaa diplomi-insinöörin vaatimuksiin. Tutkimuskenttä taas elää omilla ehdoillaan, ja siellä ulkomaiset kielet ovat luonnollisia.

TKK:n liikennetekniikan professori, vararehtori, 56 v.

1. Olen työskennellyt TKK:ssa erilaisissa tehtävissä, joten tunnen sen vahvuudet ja heikkoudet. Tavoitteeni keskittyvät TKK:n kannalta keskeisiin tulevaisuutta turvaaviin haasteisiin, jotka liittyvät talouteen, tutkinnonuudistukseen, hallinnon kehittämiseen ja sisäiseen yhteistyöhön. Toimintatapani on keskusteleva.
   
2. Keskeiset kysymykset seuraavina vuosina ovat talouden tasapainottaminen ja tutkinnonuudistus. Talouden tasapainotus vaatii vaikeita yhteisiä päätöksiä koulutusalojen laajuudesta. Päätökset on tehtävä samanaikaisesti tutkinnonuudistuksen kanssa.Tutkimustradition vahvistamiseksi haluan luoda TKK:uun sisäisen tohtorikoulun aloille, joilla ei ole valtakunnallisia tutkijakoulupaikkoja.
   
3. Suomen kielen asema on vahva, ja aseman tulee säilyä opetuksessa tutkinnonuudistuksen jälkeenkin. Uusi tutkintorakenne toisaalta mahdollistaa vieraskielisen opetuksen laajentamisen yliopistoille asetettujen kansainvälistymistavoitteiden mukaisesti. Tieteelliset julkaisut luonnollisesti tehdään pääosin englannin kielellä. Svenska språket är vid tillfället underskattat, men den nya kommittéen för svenskspråkiga ärenden kommer i närmaste framtid att föreslå nya riktlinjer för att förbättra svenskans ställning inom högskolan.

TKK:n laskennallisen tekniikan professori, 51 v.

1. Olen toiminut viimeiset pari vuotta sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tieteellisen neuvoston puheenjohtajana ja TKK:n strategian kehitystehtävissä. Olen kokenut tehtävät haastaviksi ja mielelläni paneudun niihin vakavasti. Lisäksi monet osaston professorit ovat pyytäneet minua ehdokkaaksi.
   
2. Olen osallistunut bioinformaatioteknologian koulutusohjelman ideointiin ja kehittämiseen. Tulevaisuudessa kehittäisin korkeakoulun tasolla teknologiarahoitusta sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä siten että ne tukevat TKK:ta kokonaisuutena.
   
3. On erittäin suuri haaste saada kotimaisten kielten asema pysymään vahvana. Tulevassa kandidaatin tutkinnossa tämä ei tuottane ongelmia, mutta maisteriohjelmissa on suuria paineita ajautua englannin kieleen. Vaikka englannin asema tutkimuksen kielenä tulee hyväksyä, on TKK:lla velvollisuuksia myös kansallista kulttuuria kohtaan.

Professori, maanmittausosaston johtaja, 47 v.

1. Voisin kuvitella johtavani korkeakoulua eteenpäin tässä vaikeassa tilanteessa. Tosin läpipääsymahdollisuudet eivät näin pienellä osastolla ole korkeat.
   
2. Rahatilanne pitäisi ottaa haltuun. Kaikki pitäisi myös saada puhaltamaan yhteen hiileen, yhteishenki on kaiken perusta.
   
3. Kotimaisten kielten, erityisesti suomen, asema on vahva sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Pelkkään englanninkieliseen opetukseen ei voida mennä, mutta sitä on kuitenkin lisättävä. Tutkimusalasta riippuu, millä kielellä tutkitaan.

Rehtorinvaali pidetään 28.4. klo 13 ja mahdollinen vararehtorinvaali 21.5.