Etusivulle




”Saatte 100 koria kaljaa jos…”
Santeri Kontinen




Kuva
Koneinsinöörikillan kaljatölkki muodostui Ulliksella suosituksi
kohtauspaikaksi, ja suurin osa kaljoistakin saatiin kuulemma
asianmukaisesti nautittua.


Mallaskoski Oy:n toimitusjohtaja Markus Lyyra lähestyi TKY:tä pari päivää ennen vappua houkuttelevalla tarjouksella: ”Kiinnostaisiko teekkareita liikuttaa tölkkiämme vappuna keskustassa bileillessään? Tölkki toimisi loistavana maamerkkinä missä ikinä ryhmänne liikkuvatkin, kaikki ainakin löytäisivät tapaamispaikalle.”

”Tölkki” oli Mallaskosken viisi metriä korkea, ilmalla täytettävä mainos, minkä lisäksi pakettiin kuului aggregaatti, ilmakompura, tölkin sisällä olevat valot ja ulkokäytössä tarvittavat lisäpainot (8x25 kg). Tällaisen paketin liikuttelu kuulostaa ”hieman” työläältä, mutta vastaavasti vaivanpalkaksi oli luvassa ei enempää eikä vähempää kuin sata koria olutta!

TKY:ltä ei löytynyt lyhyellä varoitusajalla tarpeeksi janoista nakkiporukkaa, joten viesti välitettiin killoille ja yhdistyksille. Koneen aina valmiiden ja janoisten teekkareiden ei tarvinnut miettiä kauaa vastausta. Tölkin liikuttelusta vastuussa ollut Lasse Heikkilä kertoo, että koko homma järjestyi hyvin nopealla aikataululla, sillä tölkin ja sen mukana tulleiden kaljojen järjestelyistä alettiin sopia vasta Wappua edeltävänä torstaina. Heikkilä väittää sattumalla olleen suuri osuus, että homma lankesi juuri Koneinsinöörikillalle. ”Satuin olemaan sähköpostin ääressä kun kaikille killoille osoitettu posti kolahti sähköpostiluukkuun.”

Tölkki pystytettiin ensin Koneinsinöörikillan teltalle Alvarin aukiolle, sitten wappuriehan julistuksessa, seuraavaksi lakkienjaossa Amfille ja lopuksi sillikselle Ullikselle. Ulliksella tölkistä muodostui heti suosittu tapaamispaikka. ”Ihmiset sopivat treffejä tölkin luona”, muistelee Heikkilä.

Heikkilä kertoo, että painoa koko hökötykselle kertyi kolmisensataa kiloa. Alusta mainoslaitteessa painoi 50 kiloa, kangas parikymmentä sekä ulkona tarvittavat kahdeksan lisäpainoa 25 kiloa kukin. Tölkin pystyi kuitenkin onneksi purkamaan osiin, joten kaksi ihmistä kykeni helposti liikuttelemaan sitä. Kuljetukseen käytettiin autokerholta lainattua kuomulla varustettua peräkärryä. Kun vetoautona toimi pakettiauto, oli Helsingin keskustassa ajelu Heikkilän mukaan ”mielenkiintoista”. ”Muutamat soittelivat tötteröä”, Lasse naureskelee.

Oluen tarjoilu pyrittiin järjestämään siten, että kukaan ei saisi kohtuuttoman suurta osaa ilmaisesta bissestä. Ikävää kuitenkin oli, että jotkut kaikesta huolimatta täyttivät reput juomalla, josta muutkin olisivat varmasti halunneet nauttia. Lopuksi Heikkilä vielä toteaa, että tölkin kuljetteleminen oli hyvin mielenkiintoinen kokemus ja tämänkertainen Wappu oli taatusti erilainen aikaisempiin verrattuna.