Sukellus otaniemeläisten aatteisiin tuottaa tulokseksi ällistyttävää yksimielisyyttä.

Teekkareiden maailmankatsomus kaihtaa konfliktia eikä näe mieltä osallistumisessa päivänpolitiikkaan. Kun Polyteekkari lähti etsimään Otaonnelan yhteiskunnallista ääntä, suorasanaisin vastaus kuului näin: ”TKY:n ei tule ottaa kantaa homoliittoihin, minkkitarhaukseen, liito-oraviin, kehitysyhteistyöhön sun muuhun sinänsä tärkeään, mutta TKY:n kannalta epäoleelliseen.”

Miksi ei? Vain muutama vuosikymmen sitten opiskelijat edustivat yhteiskunnan älyllistä kärkeä, ja uudet aatteet juurtuivat päätöksentekoon pitkälti opiskelijaliikkeen ansiosta. Onko maailmasta tullut niin täydellinen, ettei sen menoon enää tarvitse puuttua?

Moni teekkari kytkee poliittisuuden opiskelualan valintaan. Ajatellaan, että politikoinnista kiinnostuneet lähtevät lukemaan valtiotieteitä, eivät tekniikkaa. Otaniemessä keskitytään puoluepolitiikan sijasta opiskeluun.

Itsensä ”perusteekkariksi” määrittelevä Henri Nordlund ei kannata nousemista barrikadeille muuta kuin suoraan opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä. ”Toisaalta jos TKY antaisi vilkkaasti erilaisia julkilausumia, se voisi aktivoida omia rivejä”, neljännen vuoden sähköläinen spekuloi.

Nordlund kritisoi ylioppilaskuntaansa etäiseksi. TKY voisi tuoda itseään tykö vaikkapa kiltojen kautta. Kysyttäessä Nordlund olisi valmis kannattamaan jopa 50 prosentin äänestyskynnystä edustajistovaaleissa: äänestystulos ei olisi pätevä ennen kuin vähintään puolet raahaa ahterinsa uurnille.

Koneosastolla opiskeleva Oskar Elmgren ei lämpene kiintiöille. Jos äänestäminen ei kiinnosta, se ei kiinnosta. Elmgren arvelee teekkareiden vieraantuvan TKY:stä entisestään, jos ylioppilaskunta alkaisi ottaa kantaa minkkitarhauksen kaltaisiin kysymyksiin.

Oikeastaan TKY vaikuttaa jo nyt opiskelukysymyksiä laajemmin, ni­mit­täin katto­järjestönsä SYL:n kaut­ta. Viimeksi SYL kannatti julki­lausumalla adoptio-oikeutta rekiste­röityjen parien perheisiin.

”SYL:n hallitus reagoi vuoden aikana niihin asioihin, jotka on kirjattu toimintasuunnitelmaan”, toteaa liiton varapuheenjohtaja Tiina Hokkanen. Toimintasuunnitelman puolestaan vahvistaa aina marraskuisin SYL:n liittokokous.

Liittokokoukseen kutsutaan edustajia eri ylioppilaskunnista jäsenmäärien suhteessa. Esimerkiksi TKY lähettää kaksitoista edustajaa, Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta kaksi ja HYY yli kolmekymmentä.

Osa edustajista ajaa joka vuosi yhteiskunnallisen osion poistamista toimintasuunnitelmasta, mutta ehdotus ei ole vielä kertaakaan mennyt läpi.

Oskar Elmgren pitää arveluttavana sitä, että opiskelijoiden etujärjestö puuttuu adoptio-oikeuden kaltaisiin asioihin. Myöskään Henri Nordlundin mielestä perhepolitiikka ei kuulu SYL:lle, vaikka esimerkiksi uusin kannanotto ”saattaakin koskettaa vanhempia opiskelijoita”. Liittokokous kuulostaa hänen korviinsa siltä, että yliopistojen kanta jyrää teekkariylioppilaskunnat.