Pääkaupunkiseudulla on keskusteltu kuluneen vuoden ajan aktiivisesti eteläisen Espoon tulevaisuudennäkymistä ja joukkoliikenteen kehittämisestä. Metron ympäristövaikutusten arviointi julkaistaan lähiaikoina, ja Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus valmistuu ensi vuoden aikana. Otaniemen ympäristöä saattavat odottaa massiiviset rakennushankkeet.

Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos alkaa olla kaupunginhallituksen nuijankopautusta vaille valmiina. Yleiskaavan hyväksyminen aloittaisi massiiviset rakennushankkeet Otaniemen lähiympäristössä. Suunnitelmien mukaan koko Otaniemeen rajoittuva osa Kehä ykkösestä saatettaisiin kattaa Tekniikantieltä Miestentielle, ja katetun alueen päälle rakennettaisiin hehtaarikaupalla uusia toimisto- ja asuinkortteleita. Kaavaluonnoksessa Otaniemen puoli on varattu pääasiassa toimistotiloille, asuntorakentamista suunnitellaan enemmän Tapiolan suuntaan.

Suunnitellun kaavamuutoksen alueella sijaitsee esimerkiksi Esson huoltoasema, osa Innopolin tonttia ja kaistale Maarinrantaa. Tietotien ympäristön pusikoita kaavaillaan raivattavaksi puistomaisemmiksi, mutta varsinaisesti Maarinlahden puolelle kaavamuutoksessa ei mennä, eikä luonnonsuojelualuetta rajaavaa pensaikkoa raivata.

Ylioppilaskunnan Espoon kaupungille välittämissä terveisissä Kehä ykkösen kattamiseen on suhtauduttu pääasiassa myönteisesti. TKY:n hallituksessa kuntavaikuttamisesta ja asumisesta vastaava Aleksi Päiväläinen kertoo, että ylioppilaskunta on pyrkinyt puhumaan yleiskaavan kuulemisissa pääasiassa opiskelija-asuntojen rakentamisen puolesta.

TKY:llä itsellään ei näillä näkymin tule olemaan resursseja rakentaa asuntoja Otaniemen länsipuolelle, mutta Aleksi Päiväläinen kertoo, että HOASin mahdollisilla rakennushankkeilla olisi täysi TKY:n tuki takanaan. Kaikki suunnitelmat ovat vielä kaavailuvaiheessa, mutta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti syyskuun lopussa, että ennen kaavamuutoksen jatkokäsittelyä pitää selvittää, olisiko alueen rakennusoikeutta mahdollista lisätä opiskelija-asuntojen rakentamiseksi.

Aleksi Päiväläinen kertoo, että Otaniemen ympärille kaavailluista massiivista rakennushankkeista huolimatta ylioppilaskunnan katse on suunnattu pääasiassa Teekkarikylän suuntaan. Teekkarikylään kesällä valmistuneiden talojen lisäksi Otarannassa saattaisi olla tilaa vielä muutamalle talolle, mutta nyt työn alla olevat Otaniemen pohjoispuoleiset kaavoitushankkeet eivät vaikuta Teekkarikylän kaavaan. Vuosia kestäneiden rakennushankkeiden jälkeen ylioppilaskunnassa halutaan myös vetää välillä henkeä ennen uusien projektien suunnittelua.

Uusien kaavahankkeiden saamasta pääasiassa myönteisestä julkisuudesta huolimatta Otaniemen laajenemissuunnitelmat eivät kuitenkaan miellytä kaikkia. Esimerkiksi koko ikänsä Tapiolassa asunut neljännen vuoden sähköteekkari Jussi Laine on huolissaan, että Kimmeltien ja Kalevelantien välisen rakennuskannan kasvu hävittäisi suurimman osan alueen luonnontilaisista viheralueista, muuttaisi maisemaa kertaheitolla ja moninkertaistaisi lähikatujen liikenteen.

– Hankkeessa pitäisi kunnioittaa myös Tapiolan henkeä ja vehreämmän rakentamisen perinteitä tehorakentamisen sijaan, Jussi Laine sanoo.

Espooseen tarvitaan kuitenkin kiistatta lisää asuntoja pysähtymättömältä vaikuttavan muuttoliikkeen ja espoolaisten kiihkeän sikiämisen takia. Kaupungin tilastojen mukaan Espoon väkiluku tulee olemaan vuodenvaihteessa arviolta 231 800 asukasta. Vuoden aikana Espoon väkiluvun arvioidaan kasvaneen siis peräti 4300 asukkaalla. Tilastojen mukaan Espoon vetovoima on edelleen kiihtymään päin, sillä heinäkuun lopussa Espoon väkiluku oli 229 373 asukasta, eli 1 901 enemmän kuin vuoden alussa. Väestönkasvusta noin 65 % menee espoolaisten lisääntymisvietin piikkiin. Samanaikaisesti Helsingin väkiluku laski 194 asukkaalla.

Metro tulee

Etelä-Espoon raideratkaisun ympäristövaikutusten arviointi (YVA) saattaa tuoda metron rakentamispäätöksen entistä lähemmäksi. Helsingin Sanomien julkaisemien ennakkotietojen mukaan valmistumassa oleva ympäristövaikutusten arviointiselvitys nostaa länsimetron Etelä-Espoon tehokkaimmaksi joukkoliikenteen kehitysvaihtoehdoksi bussiliikenteeseen ja raitiovaunuihin verrattuna. HS:n mukaan metro Ruoholahdesta Matinkylään olisi pääkaupunkiseudun liikenteen kannalta tehokkain, nopein ja luotettavin vaihtoehto. Lisäksi tunnelissa Länsiväylän vieressä kulkeva metro säilyttäisi eniten Etelä-Espoon maisemaa.

Ennen Matinkylää metro pysähtyisi Niittymaalla, Tapiolassa, Otaniemissä, Keilaniemessä, mahdollisesti Koivusaaressa ja Lauttasaaressa. Metron rakentaminen koko matkalta tunneliin maksaisi 452 miljoonaa euroa, mikä on lähes 60 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna siihen, että metrolle rakennettaisiin siltoja Länsiväylän viereen.

Aleksi Päiväläisen toiveikas veikkaus on, että Otaniemeen saatettaisiin päästä metrolla vuonna 2015. Päiväläinen nauraa, että TKY:n tavoitteisiin kuuluu tietenkin, että metro pysähtyisi ensiksi Teekkarikylän poikamieskylässä, tämän jälkeen perhekylässä ja lopuksi TKK:n päärakennuksella.

– Se olisi erittäin positiivista, mutta jotenkin minä luulen, että siihen ei lähdettäisi kovin innokkaasti mukaan, jos yhden pysäkin rakentaminen maksaa noin 30–40 miljoonaa euroa, Aleksi Päiväläinen sanoo.

Alustavien suunnitelmien mukaan metron valmistuttua Länsiväylän bussivuorot lopetettaisiin yöbusseja lukuun ottamatta kokonaan, ja Espoon sisäiset bussit ajaisivat jatkossa vain Tapiolan ja Matinkylän metroasemille.