Puunjalostajakilta nauttii jopa TKK:n mittapuulla hyvistä suhteista yrityselämään. Pitkään ja hartaasti rakennetut yhteydet vaikuttavat myös ekskursiotasoa syvemmällä.



Puunjalostajakillan raadin pu­heenjohtaja Pasi Koleh­mai­nen kertoo killan, osas­ton ja teollisuuden tehneen kol­mi­kan­ta­yhteistyötä jo kauan. Yk­sittäisen opiskelijan kannalta ehkä makoisin yhteistyön hedelmä ovat puun­ja­los­tustekniikan opiskelijoiden erinomaiset työllisyysnäkymät. Henkilökohtaisten suhteiden luomiseen yritysten edustajien kanssa on mahdollisuuksia jo opiskeluai­ka­na. Pasi Kolehmainen mainitsee esi­merkkinä FBI:n, joka viittaa puun­jalostuksen yhteydessä sanoihin Forest-Based Industries. FBI on vuosittain järjestettävä, koulusta kou­luun kiertävä tapahtuma, jossa yritykset kohtaavat alan opiskelijoita koko maasta. Tapahtuma muistuttaa rekrytointimessuja, mutta on sisällöltään kynä ja karkki -kiertelyä asiapitoisempi: ohjelmassa on esimerkiksi harjoitteluaiheisia luentoja.

Onko puulaisen siis muita teekkareita helpompaa saada harjoittelupaikka ihan oikeista alan yrityksistä?

”Suurin osa saa alan kesätöitä jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan”, sanoo osaston viimevuotinen harjoitteluneuvoja Teija Konttori. ”Omaa aktiivisuutta tietysti vaaditaan.”

Haalariharjoittelun lisäksi opis­ke­lijoita työllistää tutkimus. Suu­rilla metsäfirmoilla on omia tut­ki­mus­kes­kuk­sia, ja kentällä toimitaan ak­tiivisesti myös yritysten ulko­puo­lella.

Puunjalostajien opintoja elävöittävät luonnollisesti runsaat ekskursiot ja vierailuluennot. Osaston ja liike-elämän välisellä yhteistoiminnalla on kuitenkin myös vähemmän klassisia muotoja.

Kilta, osasto ja yritysmaailma toimivat yhdessä koulutusohjelman kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi Global University -hankkeessa. Sen tavoitteena on vastata metsäteollisuuden kansainvälistymisen asettamiin haasteisiin. Kurssisisältöjä ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Näkyvin muutos on osaston pääaineiden muuttaminen täysin englanninkielisiksi vuoteen 2006 mennessä.

Projektin johtoryhmässä ovat edustettuna osaston ja korkeakoulun lisäksi Metsäteollisuus ry sekä Suomen paperi-insinöörien yhdistys. Sen rinnalla toimii neuvottelukunta, jossa on jäseninä metsäklusterin yrityksiä Jaakko Pöyrystä BASF:iin. Opetuksen varsinainen kehittäminen tapahtuu osastolla näiden tahojen ohjauksessa. Tällä hetkellä GU-hanke lienee lajissaan laajin ja pisimmälle viedyin koko korkeakoulussa.

Vaikka uudet tuulet ovat toki tervetulleita, GU on herättänyt kriittistäkin keskustelua opiskelijoiden joukossa. Onkin hyvä, että GU-johtoryhmässä istuu myös kaksi opiskelijaedustajaa. Näin esimerkiksi opiskelijoita huolettaneeseen kielimuutokseen ja sen mahdolliseen näkymiseen opetuksen laadussa puututtiin sisällyttämällä ohjelmaan kielitaitokursseja niin oppilaille kuin opettajillekin.

Osaston harjoitteluneuvoja välittää harjoittelupaikkoja myös ulkomaille. Niitä järjestetään keskitetysti yhteistyössä yritysten kanssa, osa hoituu yksittäisten kontaktien kautta. Vuosittain parikymmentä opiskelijaa lähtee Ruotsiin, Sveitsiin, Saksaan, Japaniin, Brasiliaan… Suuri osa rekrytoinnista tapahtuu kansainvälisten suomalaisyritysten kautta, mutta yhteyksiä on myös suoraan ulkomailla sijaitseviin tehtaisiin. Lisäksi verkostoon kuuluu vanhempia puulaisia, joilla on jo kokemuksia ulkomaanharjoittelusta.

”En tiedä toista osastoa, jolla harjoittelupuoli toimisi tällä tavalla”, Konttori toteaa.

Miksi juuri puunjalostustekniikan osastolla on lämpimät välit yritysmaailmaan?

”Suhteet ovat syntyneet pitkällisen työn tuloksena”, sanoo killan isäntä Anders Ånäs.

”Lisäksi metsäteollisuus on oivaltanut, miten hyvät rekrytointimahdollisuudet sillä on”, Konttori arvioi. Yhteistyö on kannattavaa kummallekin osapuolelle.

”Metsäteollisuus ei hylkää opiskelijoita heppoisin perustein”, lisää opintovastaava Mari Rakkolainen. Vaikka puulaisetkaan eivät ole täysin säästyneet suhdanteiden vaikutuksilta, yrityssuhteissa on pysyvyyttä.