TKK:lta valmistutaan keskimäärin 6.9 vuodessa. Nopea laskutoimitus osoittaa, että tällä vauhdilla opiskelija suorittaa vuodessa 26.08 opintoviikkoa. Tämä on aika kohtuullinen määrä. Ainakin, jos opiskelijan elämään mahtuu muutakin kuin pelkkää opintojen eteen puurtamista.

Jotkut jaksavat paahtaa opintonsa kasaan ennätystahdissa. Opetusministeriössä toivotaan, että kaikki opiskelijat olisivat tällaisia hikipinkoja, jotta suomalainen yhteiskunta tuottaisi yhä nopeammassa tahdissa ulos diplomi-insinöörejä ja maistereita. Mutta onko huoli pitkistä opiskeluajoista kuitenkaan aivan perusteltua. Valmistumisajathan ovat laskeneet vuodesta 1992 keskimäärin kokonaisen vuoden verran.

Korkeasti koulutetuiksi Suomen tulevaisuuden toivoksi ei valmistuta pikakurssilla. Ensinnäkin monen opiskelijan taloudessa on suuria puutteita, joiden vuoksi pelkkään opiskeluun on vaikea keskittyä. Opiskelija sen nimittäin tietää, ettei opintotuki pysty nykyisellään elättämään. Monen täytyy siis opintojen ohessa käydä ansiotyössä, jotta pöytään saadaan limppua. Limpun hankkiminen taas syö siivua opiskeluihin käytettävästä ajasta, sillä vuorokauden 24 tuntia eivät riitä kaikkeen, kun nukkuakin pitäisi, ettei pää sekoa.

Vaikka korkeakouluopiskelijalla olisi talous kunnossa, hän on usein kunnianhimoinen yksilö, joka haluaa hankkia opintojensa ohessa vankkaa oman alan työkokemusta teoriatiedon tueksi. Fiksuina ihmisinä opiskelijat ovat ymmärtäneet sen jo ennen valmistumistaan, että työ tekijäänsä opettaa.

Kiiruhtava opiskelutyyli ei myöskään tue syvää asioiden oppimista. Tästä syystä syvällinen poikkitieteellinen perehtyminen opiskeltaviin asioihin on nostettava kunniaan. Suomen tulevaisuuden tekijöinä opiskelijat haluavatkin taata sen tosiasian, että tietomme ovat niin huippuluokkaa, että maamme pärjää myös jatkossa. Antakaa meidän siis opiskella hartaasti, me ajattelemme vain yhteistä hyvää, tosin aika alitajuisesti.

Miia Lenkkeri
Journalistinen päätoimittaja