Polyteekkari

Neljäsosa miesopiskelijoista ja yli kolmannes naisopiskelijoista kokee itsensä stressaantuneeksi. Lähes 10 prosenttia opiskelijoista kokee itsensä jatkuvasti ylirasittuneeksi.

Nämä tulokset käyvät ilmi 7. helmikuuta julkaistuista Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen ennakkotiedoista. YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijoita stressaa tulevaisuuden suunnitteleminen, omien voimien ja kykyjen riittävyys, otteen saaminen opinnoista ja esiintyminen, kuten esitelmien pito. Naisista 31 % ja miehistä 22 % arvioi stressin olevan suurin uhka omalle terveydelle.

Viime vuonna kolmasosa opiskelijoista koki opiskeluun liittyvän työmäärän jatkuvasti tai melko usein liian suureksi. Vastaavasti joka kymmenes opiskelija piti omaa työtaakkaa jopa liian kevyenä. Kolmannes koki vaikeuksia opiskelutaidoissa kuten tentteihin lukemisessa ja omatoimisten tehtävien tekemisessä.

Tutkimuksen laatineen ylilääkäri Kristina Kuntun mukaan edelliseen, vuonna 2000 tehtyyn tutkimukseen verrattuna merkittävin muutos on juuri ”psyykkisen problematiikan lisääntyminen”.

– Koska samankaltaista henkisen pahoinvoinnin lisääntymistä on tapahtunut muussakin väestössä, on syitä etsittävä yhteiskunnan muutoksista, Kristina Kunttu toteaa YTHS:n tiedotteessa.

Yhteiskunnan yksilöityminen, valinnan mahdollisuuksien loputon kasvu, kilpailun lisääntyminen, huippusuorituksien tavoittelu ja epävarmuus työllistymisestä ovat Kuntun mukaan suurimpia syitä opiskelijoiden stressaantumisen lisääntymiseen.

Onneksi valtaosa yliopistoissa opiskelevista nuorista aikuisista kokee edelleen elävänsä ongelmista huolimatta hyvää aikaa ja elämänvaihetta. Voimavaroja opiskelijat saavat esimerkiksi hyvistä ihmissuhteista, valoisista tulevaisuudennäkymistä, seksuaalisuudesta, liikunnasta ja hyvästä itsetunnosta. Tutkimuksen otos oli 5000 yliopisto-opiskelijaa.

Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on syvästi huolissaan yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyden tilanteesta. SYL:n tiedotteen mukaan opiskelijoiden on vaikea rakentaa luottamusta tulevaisuuteen kun toimeentulo koostuu usein pienistä palasista ja epätyypillisistä työsuhteista ja jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta ”painaa leimansa niin mielen kuin ruumiinkin terveyteen”.

SYL:n mukaan kasvaneet opiskelijamäärät, yliopistojen jälkeenjääneet resurssit ja siitä johtuva opettajapula sekä jälkeenjäänyt opintotuki muodostavat yhtälön, jonka valitettava tulos on luettavissa terveystutkimuksen sivuilta. ”Hallituksen esitykset opiskeluaikojen rajaamisesta ja määräaikaan sidotusta opintolainavähennyksestä vievät tilannetta edelleen pahempaan suuntaan. Opiskeluaikoja on turha kuvitella nopeutettavan jos perusasioita ei saada kuntoon”, SYL toteaa tiedotteessaan.




	Kolmasosa opiskelijoista kokee työmääränsä liian suureksi Mikko Arvinen Neljäsosa miesopiskelijoista ja yli kolmannes naisopiskelijoista kokee itsensä stressaantuneeksi. Lähes 10 prosenttia opiskelijoista kokee itsensä jatkuvasti ylirasittuneeksi. Nämä tulokset käyvät ilmi 7. helmikuuta julkaistuista Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen ennakkotiedoista. YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijoita stressaa tulevaisuuden suunnitteleminen, omien voimien ja kykyjen riittävyys, otteen saaminen opinnoista ja esiintyminen, kuten esitelmien pito. Naisista 31 % ja miehistä 22 % arvioi stressin olevan suurin uhka omalle terveydelle. Viime vuonna kolmasosa opiskelijoista koki opiskeluun liittyvän työmäärän jatkuvasti tai melko usein liian suureksi. Vastaavasti joka kymmenes opiskelija piti omaa työtaakkaa jopa liian kevyenä. Kolmannes koki vaikeuksia opiskelutaidoissa kuten tentteihin lukemisessa ja omatoimisten tehtävien tekemisessä. Tutkimuksen laatineen ylilääkäri Kristina Kuntun mukaan edelliseen, vuonna 2000 tehtyyn tutkimukseen verrattuna merkittävin muutos on juuri ”psyykkisen problematiikan lisääntyminen”. – Koska samankaltaista henkisen pahoinvoinnin lisääntymistä on tapahtunut muussakin väestössä, on syitä etsittävä yhteiskunnan muutoksista, Kristina Kunttu toteaa YTHS:n tiedotteessa. Yhteiskunnan yksilöityminen, valinnan mahdollisuuksien loputon kasvu, kilpailun lisääntyminen, huippusuorituksien tavoittelu ja epävarmuus työllistymisestä ovat Kuntun mukaan suurimpia syitä opiskelijoiden stressaantumisen lisääntymiseen. Onneksi valtaosa yliopistoissa opiskelevista nuorista aikuisista kokee edelleen elävänsä ongelmista huolimatta hyvää aikaa ja elämänvaihetta. Voimavaroja opiskelijat saavat esimerkiksi hyvistä ihmissuhteista, valoisista tulevaisuudennäkymistä, seksuaalisuudesta, liikunnasta ja hyvästä itsetunnosta. Tutkimuksen otos oli 5000 yliopisto-opiskelijaa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on syvästi huolissaan yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyden tilanteesta. SYL:n tiedotteen mukaan opiskelijoiden on vaikea rakentaa luottamusta tulevaisuuteen kun toimeentulo koostuu usein pienistä palasista ja epätyypillisistä työsuhteista ja jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta ”painaa leimansa niin mielen kuin ruumiinkin terveyteen”. SYL:n mukaan kasvaneet opiskelijamäärät, yliopistojen jälkeenjääneet resurssit ja siitä johtuva opettajapula sekä jälkeenjäänyt opintotuki muodostavat yhtälön, jonka valitettava tulos on luettavissa terveystutkimuksen sivuilta. ”Hallituksen esitykset opiskeluaikojen rajaamisesta ja määräaikaan sidotusta opintolainavähennyksestä vievät tilannetta edelleen pahempaan suuntaan. Opiskeluaikoja on turha kuvitella nopeutettavan jos perusasioita ei saada kuntoon”, SYL toteaa tiedotteessaan.