Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikko sujui tänäkin vuonna perinteisissä merkeissä. Viikko alkoi tekniikanpunaisen laulukirjan läpilaulannalla ja sitsilaulukilpailulla, ja jatkui Polyteknikkojen Orkesterin, Dominanten ja Polyteknikkojen Kuoron konsertilla, fuksien juhlasitseillä, TKY:n arkiston aarteisiin tutustumisella, Dipolin esittelykierroksilla ja Oxetin juhlakeikalla.

Varsinainen 133-vuotisjuhla järjestettiin Dipolissa lauantaina 12. marraskuuta. Tänä vuonna juhlintaan osallistui reilut kolmesataa teekkaria, professoreita, opettajia ja kutsuvieraita. Tervetuliaissanat lausui TKY:n isäntä Jouni Saarenpää. Teknillisen korkeakoulun tervehdyksen toi rehtori Matti Pursula.

Juhlapuhuja, TEK:n hallituksen puheenjohtaja Merja Strengell oli huolissaan diplomi-insinöörikoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja laadun varmistamisesta. Strengellin mukaan tekniikan alan koulutuksen suuntaviivoja pohtineen Yrjö Neuvon työryhmän suosituksiin esimerkiksi koulutuksen aloituspaikkojen karsimisesta pitäisi suhtautua vakavasti.

– Ryhmän suositusten toteuttaminen on erittäin tärkeää teknillistieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja kilpailukyvyn turvaamisen kannalta, Merja Strengell sanoi.

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan kultaiset ansiomerkit myönnettiin tänä vuonna Johannes Heinoselle ja Kaarlo Väisäselle.

Heinonen on toiminut vuosien ajan aktiivisesti kilta- ja yhdistyskentällä, TKY:n edustajistossa, hallituksessa ja lukuisissa toimikunnissa.

Kaarlo Väisänen on vaikuttanut laaja-alaisesti lukuisissa kulttuuriyhdistyksissä, museossa, edustajistossa ja keskusvaalilautakunnassa. Jatko-opiskelijana hän on kehittänyt voimakkaasti TKY:n jatko-opiskelijatoimintaa perustamalla jatko-opiskelijayhdistys JOY:n. Nykyisin Kaarlo Väisänen toimii esimerkiksi Polyteekkarin toimitusneuvoston puheenjohtajana.

TKK:n vuoden opettajaksi 2005 valittiin materiaalitekniikan osaston mekaanisen prosessi- ja kierrätystekniikan professori Kari Heiskanen. Voittajan esitellyt TKY:n hallituksen opintoasiavastaava Jarno Vanhatalo kertoi valintaraadin arvostaneen paitsi Heiskasen opetustaitoja, myös hänen toimimistaan opetuksen aktiivisena kehittäjänä. Osastonjohtajana toimiessaan Heiskanen on valintaperusteluiden mukaan aktivoinut kaikkia osastonsa opettajia opetuksen kehittämisessä ja nostanut opetuksen laadunkehittämisen osaksi osaston sisäistä rahanjakoa. Vuoden opettaja -palkinto jaettu vuodesta 1980 alkaen.

Pyöreän Tornin Kiltaan kutsuttiin viisitoista ylioppilaskunnassa ja killoissa ansiokkaasti vaikuttanutta henkilöä. Arvoistensa joukkoon pääsivät Niilo Fredrikson, Reetta Grenman, Ilkka Harri, Mikko Hiekkataipale, Anna Himmanen, Markku Huotari, Matti Kuronen, Jouni Lounasmaa, Simo Neuvonen, Tuula Olenius, Tho Phan, Mikko Rönkkö, Aki Sundell, Olli Visuri ja Kim Åström. Arwoisan teekkarin kääty siirtyi Juho Cederströmille.

Itse vuosijuhla sujui tänäkin vuonna perinteisesti laulun, hyvän ruuan ja muutaman snapsin merkeissä. Lukuisista puheista huolimatta tunnelma säilyi kuitenkin alusta loppuun rentona ja mukavana.

Viime aikoina monien muidenkin ylioppilaskuntien vuosijuhlissa vieraillut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kirsi Marttinen piti tunnelmaa jopa yllättävän epämuodollisena.

– Meillä Jyväskylässä on kauhean tarkkaa mitä vuosijuhlissa tapahtuu milloinkin ja koska saa nousta esimerkiksi pöydästä. Minä olin olettanut, että nämä meille omaksutut perinteet tulisivat täältä ja muista teekkariylioppilaskunnista, mutta ilmeisesti se ei olekaan niin, Kirsi Marttinen pohti.

Toisaalta paria viikkoa ennen TKY:n vuosijuhlia järjestetyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlat sujuivat Kirsin mukaan selvästi Otaniemeä muodollisemmissa tunnelmissa. Esimerkiksi ennen pääruokaa kaikki istuivat Lappeenrannassa kiltisti paikoillaan.

– Tämä vuosijuhla on mennyt vähemmän perinteisten kaavojen mukaan kuin minä oletin. En minä sano, että se olisi haitannut, että porukka seilasi edes takaisin, mutta itse oli vähän että jaahas että mitä täällä tapahtuu, Kirsi Marttinen sanoi.

Silliksellä jututettua Sähköinsinöörikillan lukkari Emmi Rautkylä kiitteli vuosijuhlassa laulettuja pisimpiä vanhoja teekkarisikermöjä, joita nykyisin kuulee muuten enää harvemmin.

– Pääjuhla oli mukavan perinteinen ja Länsiautoareena taas yllätyksellinen paikkavalinta jatkoille. Polirytmi soitti siellä tosi kivasti. Mikäs siellä oli joratessa, kolmansissa tai neljänsissä TKY:n vuosijuhlissaan ollut Emmi Rautkylä sanoi.

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikko sujui tänäkin vuonna perinteisissä merkeissä. Viikko alkoi tekniikanpunaisen laulukirjan läpilaulannalla ja sitsilaulukilpailulla, ja jatkui Polyteknikkojen Orkesterin, Dominanten ja Polyteknikkojen Kuoron konsertilla, fuksien juhlasitseillä, TKY:n arkiston aarteisiin tutustumisella, Dipolin esittelykierroksilla ja Oxetin juhlakeikalla.

Varsinainen 133-vuotisjuhla järjestettiin Dipolissa lauantaina 12. marraskuuta. Tänä vuonna juhlintaan osallistui reilut kolmesataa teekkaria, professoreita, opettajia ja kutsuvieraita. Tervetuliaissanat lausui TKY:n isäntä Jouni Saarenpää. Teknillisen korkeakoulun tervehdyksen toi rehtori Matti Pursula.

Juhlapuhuja, TEK:n hallituksen puheenjohtaja Merja Strengell oli huolissaan diplomi-insinöörikoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja laadun varmistamisesta.

Strengellin mukaan tekniikan alan koulutuksen suuntaviivoja pohtineen Yrjö Neuvon työryhmän suosituksiin esimerkiksi koulutuksen aloituspaikkojen karsimisesta pitäisi suhtautua vakavasti.

– Ryhmän suositusten toteuttaminen on erittäin tärkeää teknillistieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja kilpailukyvyn turvaamisen kannalta, Merja Strengell sanoi.

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan kultaiset ansiomerkit myönnettiin tänä vuonna Johannes Heinoselle ja Kaarlo Väisäselle.

Heinonen on toiminut vuosien ajan aktiivisesti kilta- ja yhdistyskentällä, TKY:n edustajistossa, hallituksessa ja lukuisissa toimikunnissa.

Kaarlo Väisänen on vaikuttanut laaja-alaisesti lukuisissa kulttuuriyhdistyksissä, museossa, edustajistossa ja keskusvaalilautakunnassa. Jatko-opiskelijana hän on kehittänyt voimakkaasti TKY:n jatko-opiskelijatoimintaa perustamalla jatko-opiskelijayhdistys JOY:n. Nykyisin Kaarlo Väisänen toimii esimerkiksi Polyteekkarin toimitusneuvoston puheenjohtajana.

TKK:n vuoden opettajaksi 2005 valittiin materiaalitekniikan osaston mekaanisen prosessi- ja kierrätystekniikan professori Kari Heiskanen. Voittajan esitellyt TKY:n hallituksen opintoasiavastaava Jarno Vanhatalo kertoi valintaraadin arvostaneen paitsi Heiskasen opetustaitoja, myös hänen toimimistaan opetuksen aktiivisena kehittäjänä. Osastonjohtajana toimiessaan Heiskanen on valintaperusteluiden mukaan aktivoinut kaikkia osastonsa opettajia opetuksen kehittämisessä ja nostanut opetuksen laadunkehittämisen osaksi osaston sisäistä rahanjakoa. Vuoden opettaja -palkinto jaettu vuodesta 1980 alkaen.

Pyöreän Tornin Kiltaan kutsuttiin viisitoista ylioppilaskunnassa ja killoissa ansiokkaasti vaikuttanutta henkilöä. Arvoistensa joukkoon pääsivät Niilo Fredrikson, Reetta Grenman, Ilkka Harri, Mikko Hiekkataipale, Anna Himmanen, Markku Huotari, Matti Kuronen, Jouni Lounasmaa, Simo Neuvonen, Tuula Olenius, Tho Phan, Mikko Rönkkö, Aki Sundell, Olli Visuri ja Kim Åström. Arwoisan teekkarin kääty siirtyi Juho Cederströmille.

Itse vuosijuhla sujui tänäkin vuonna perinteisesti laulun, hyvän ruuan ja muutaman snapsin merkeissä. Lukuisista puheista huolimatta tunnelma säilyi kuitenkin alusta loppuun rentona ja mukavana.

Viime aikoina monien muidenkin ylioppilaskuntien vuosijuhlissa vieraillut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kirsi Marttinen piti tunnelmaa jopa yllättävän epämuodollisena.

– Meillä Jyväskylässä on kauhean tarkkaa mitä vuosijuhlissa tapahtuu milloinkin ja koska saa nousta esimerkiksi pöydästä. Minä olin olettanut, että nämä meille omaksutut perinteet tulisivat täältä ja muista teekkariylioppilaskunnista, mutta ilmeisesti se ei olekaan niin, Kirsi Marttinen pohti.

Toisaalta paria viikkoa ennen TKY:n vuosijuhlia järjestetyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlat sujuivat Kirsin mukaan selvästi Otaniemeä muodollisemmissa tunnelmissa. Esimerkiksi ennen pääruokaa kaikki istuivat Lappeenrannassa kiltisti paikoillaan.

– Tämä vuosijuhla on mennyt vähemmän perinteisten kaavojen mukaan kuin minä oletin. En minä sano, että se olisi haitannut, että porukka seilasi edes takaisin, mutta itse oli vähän että jaahas että mitä täällä tapahtuu, Kirsi Marttinen sanoi.

Silliksellä jututettua Sähköinsinöörikillan lukkari Emmi Rautkylä kiitteli vuosijuhlassa laulettuja pisimpiä vanhoja teekkarisikermöjä, joita nykyisin kuulee muuten enää harvemmin.

– Pääjuhla oli mukavan perinteinen ja Länsiautoareena taas yllätyksellinen paikkavalinta jatkoille. Polirytmi soitti siellä tosi kivasti. Mikäs siellä oli joratessa, kolmansissa tai neljänsissä TKY:n vuosijuhlissaan ollut Emmi Rautkylä sanoi.